Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Viherkerroinmenetelmä antaa bonuspisteitä syötävistä kasveista tai perhosniityistä

Viherkerroinmenetelmä antaa bonuspisteitä syötävistä kasveista tai perhosniityistä

Säilytettävä isokokoinen puu, maksaruohokatto, biosuodatusrakenne… Maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:ltä klikkailee Excel-taulukkoa, joka listaa tontin viherelementtejä ja hulevesirakenteita.

Eitsillä on edessään viherkerroinmenetelmä. Työkalu, jolla kaavoittajat, maisema-arkkitehdit ja pihasuunnittelijat luovat vihreitä, viihtyisiä ja ilmastonkestäviä tontteja osana tiivistyvää kaupunkirakennetta. 

Samalla viherkerroinmenetelmä on yksi käytännön esimerkeistä, miten FCG:n Suunnittelu ja tekniikka tuottaa laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä mukaisesti kestäviä ratkaisuja synnyttäviä palveluita.

FCG on ollut mukana kehittämässä vihermenetelmätyökalua Helsingin kaupungille osana Ilkka Ilmastonkestävä kaupunki -hanketta vuonna 2013. Juuri nyt FCG päivittää menetelmää entistä hulevesipanotteisemmaksi osana EU:n iWater-hanketta, joka levittää menetelmän käyttöä myös Viroon, Latviaan ja Ruotsiin.

– Ilmastonmuutos aiheuttaa lisää sateita ja kaupunkitulvia. Tällä työkalulla pystyy arvioimaan entistä paremmin hulevesien hallintaa, Eitsi kertoo päivitystyöstä. 

Mutta palataan takaisin koneen ruudulle, itse menetelmään ja sen käyttöön. 

– Viherkertoimen on tarkoitus lisätä vihertehokkuutta eli kasvillisuuden määrää ja hulevesien hallintaa tonteilla. Tavoite on kasvattaa tontin läpäisevän pinnan suhdetta kovaan pintaan, Eitsi kuvailee. 

Viherkerroimenetelmä toimii siten, että kaavoittaja voi asettaa tavoitetason eli luvun, jonka tontin viherkertoimen tulisi vähintään olla. Tavoitetaso määritellään aina paikallisesti. Siihen vaikuttavat esimerkiksi alueen sijainti ja rakennuskannan väljyys tai tiheys. 

– Viherkerroinluku voidaan sisällyttää kaavamääräyksiin tai se voi olla tontinluovutusehtojen liitteenä, Eitsi kertoo.

Helsingissä tavoiteltu viherkerroinluku on mainittu jo 14 asemakaavassa. Lisäksi viherkerroin on käytössä esimerkiksi Hyvinkäällä uuden Hangonsillan asuinalueen kaavassa. 

Luovaa ajattelua hulevesien hallintaan

Maisema-arkkitehti laatii pihasuunnitelman, joka sisältää tontilla käytettävien elementtien määrät ja niiden pinta-alat. Kun nämä tiedot syötetään vihermenetelmätaulukkoon, antaa taulukko eri elementeille pisteitä ja laskee niiden avulla tontin viherkertoimen – ja kertoo sen yltääkö luku kaavoittajan asettamaan tavoitteeseen. Samalla voi tarkistaa ehdotettujen hulevesien hallinnan ratkaisujen viivytystilavuuden ja että onko se riittävä.

– Lisäksi voi saada bonuspisteitä. Niitä saa esimerkiksi, jos tontilla on syötäviä kasveja, kauniisti kukkivia kasveja tai esimerkiksi perhosniittyjä.

– Menetelmä haastaa ajattelemaan luovemmin. Hulevesiratkaisuissa se auttaa etsimään erilaisia tapoja viivyttää vesiä. Voit kokeilla, mitkä ratkaisut sopisivat pihalle parhaiten. Suunnittelussa on aina yleensä mukana myös hulevesisuunnittelija, Eitsi kuvailee.

Lopputuloksena syntyy tuloskortti, joka kertoo viherkerroinluvun ja listaa tontilla käytetyt elementit. Tämä kortti liitetään mukaan esimerkiksi rakennuslupahakemukseen.

Viherkerroinmenetelmää on päivittämässä STE:stä Eeva Eitsin lisäksi Eric Wehner ja Jan Tvrdý. 
Viherkerrointyökalu on vapaasti käytettävissä verkossa Ilmastotyokalut.fi-sivustolla 


Yläkuvassa hulevesien hallintaa Helsingissä. Viivityspainanne uudella Kuninkaantammen asuinalueella. Alla viherkatto asuntomessualueella 2016 Vantaan Kivistössä.

Vantaan Asuntomessut Viherkatot 1500

Katariina Kääpä (katariina.kaapa a fcg.fi), 1.11.2017



Takaisin