Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Ikäihmisten hoitokäytäntöjä Suomessa ja Hollannissa

Ikäihmisten hoitokäytäntöjä Suomessa ja Hollannissa

- Asiat on tehtävä toisin, jotta saadaan parempaa palvelua, sanoo muistisairaiden palveluohjauksen asiakkuuspäällikkö Annikka Immonen Espoosta.

Elokuun lopussa Espoon kaupunki ja FCG Koulutus järjestivät koulutuspäivän, jossa pohdittiin ikäihmisten hoitokäytäntöjä Suomessa ja Hollannissa. Hollannissa toimiva Buurtzorg-organisaatio on mullistanut hoitokäytäntöjä viime vuosina. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, heidän elämänlaatunsa on parempi ja hoitajat ovat innostuneita työstään. Hyvät tulokset ovat herättäneet mielenkiintoa, samoin kustannussäästöt.

Hollannissa juodaan ensin kahvit, sitten hoidetaan

Ydinajatuksena Buurtzorgissa on tiimien itseohjautuvuus ja hoitajien vapaus tehdä työtä haluamallaan tavalla. Pienet ja paikalliset hoitoyksiköt vastaavat asiakkaista ja heidän kaikista tarpeistaan. Hoitajat päättävät niin työn organisoinnista, investoinneista kuin asiakashankinnastakin. Myös mahdolliset ongelmat ratkaistaan aina tiimin kesken. Johtajia ei ole, mutta tukea saa tarvittaessa valmentajilta. 
 
Hoitajan suhde asiakkaaseen on läheinen ja tiivis. Ajatusmallin mukaan suhteen luomiseen käytetty aika säästää jatkossa. Asiakkaan toiveita kuunnellaan tarkalla korvalla.
 
- Minulle ja muille hoitajille Buurtzorg on kuin oma yritys, sanoo sairaanhoitaja Madelon van Tilburg, joka esitteli konseptia koulutuspäivässä.


Espoossa Lean-asenteella

Espoossa on tällä hetkellä 3600 muistisairasta. Määrä kasvaa ennusteen mukaan 150 henkilöllä vuodessa. Pitkäaikaishoitopaikoille oli kahdeksan vuotta sitten kolmen kuukauden jono ja se oli kasvussa. 
 
- Ymmärsimme, että asiat on tehtävä toisin, jotta asiakkaalle saadaan parempaa palvelua, sanoo muistisairaiden palveluohjauksen asiakkuuspäällikkö Annikka Immonen Espoosta.
 
- Lähdimme Lean-johtamisen maailmaan: kaikilla yhteiset tavoitteet ja päätökset tehtiin tietoon pohjaten. Sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistettiin saman sateenvarjon alle, panostimme kotikuntoutukseen ja vahvistimme palveluohjausta. Espoon sairaalaa aloimme ajatella kotona asumisen tukitoimintona ja ajattelemme, että myös tehostetusta palveluasumisesta voi muuttaa takaisin kotiin. 
 
- Tänä vuonna on alkanut Muistipolkuhanke käsittää koko hoitopolun ennaltaehkäisystä omaisten tukemiseen muistisairaan poismenon jälkeen. Muistipolun joka askelmerkillä arvioidaan tilanne ja suunta, jota kohti lähdetään. Hoitoketju on saumaton, vaikka asiakas siirtyy hoitoyksiköstä toiseen.
 
Tällä hetkellä kaupungissa työskentelee yhdeksän muistineuvojaa. Jono pitkäaikaishoitopaikalle Espoossa on enää vain kuukausi.
 
Videolla Annikka Immonen kertoo, mitä pitää tehdä, jos läheinen ei enää pärjää kotona.


 
 
 
 
 
 
 


Kirsi Klaile (kirsi.klaile a fcg.fi), 16.9.2018



Takaisin