Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Ajankohtaisartikkeli kuntien yhtiöittämisvelvoitteesta

Hallitus antoi huhtikuussa eduskunnalle esityksen kuntalain muuttamisesta siten, että kunnan tulee yhtiöittää sellainen toiminta, jossa se toimii kilpailuilla markkinoilla.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2013 ja sitä koskeva siirtymäaika päättyy 31.12.2014.

Esityksen perusteluissa kuvataan erikseen ne toiminnat, jotka tulee ehdottomasti yhtiöittää, toiminnot joita ei tarvitse yhtiöittää ja lisäksi määritellään perusteet, joiden toteutuessa toiminta tulee yhtiöittää. Keskeinen sisältö on, että sellainen toiminta, jossa selkeästi kunta toimii yleisillä kilpailuilla markkinoilla, tulee yhtiöittää.

Suoraan yhtiöitettäviä toimintoja ovat energia- ja satamatoiminnot. Energiahuollon osalta yhtiöittämisvelvoite koskee sekä sähkön että lämmön tuotantoa. Vesihuolto jää yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus kuuluu yhtiöittämisvelvoitteen piiriin, mutta sen osalta esitetään erillistä vuoden 2016 loppuun saakka olevaa siirtymäaikaa.

Terveydenhuollon osalta tilanne on monimutkaisempi. Esimerkiksi työterveyshuollon osalta, mikäli harjoitetaan ainoastaan työterveyslain 12 §:n mukaista toimintaa, ei yhtiöittämisvelvoitetta ole. Jos sen sijaan kuitenkin tarjotaan myös muita palveluita, yhtiöittämisvelvoite on.

Suoraan yhtiöittämisvelvoite on niiden toimintojen osalta, joissa toimitaan selkeästi kilpailuilla markkinoilla. Tällaisia palveluita ovat mm. laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Merkittävä tulkintaa vaikeuttava tekijä on, osallistuuko kunta palveluiden tuottamiseen liittyviin kilpailutuksiin. Esityksessä todetaankin, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä tulisi tarkistaa, jotta niissä palveluissa, joissa kunnalliselle palvelutuotannolle on erityistä tarvetta, kunta voisi tuottaa palveluita, vaikka toimintaan liittyisi neutraliteettiongelmia. Erityisesti ongelmatilanteita tullee syntymään harvaan asutuilla seuduilla, joissa todellisuudessa yksityisiä palveluntuottajia ei ole.

Mikäli kunta tuottaa palveluita vain itselleen, ei tällaista toimintaa tarvitse yhtiöittää. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi ateria- ja siivouspalvelut. Samoin yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, jos kunta järjestää lain perusteella omana toimintanaan palveluja kunnan asukkaille tai muille, joille kunnan on lain mukaan järjestettävä palveluja.

Ehdotuksen siirtymäaika on kuntasektorin näkökulmasta varsin lyhyt ja kuntien onkin syytä mahdollisimman nopeasti tarkastella toimintojaan sen tutkimiseksi, koskeeko yhtiöittämisvelvoite niitä. Esityksen mukaan toimintoja tulee tarkastella verolainsäädännössä muotoutuneiden elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien näkökulmasta. Kaikkien edellytysten ei kuitenkaan tarvitse olla täyttynyt, jotta toiminta tulkitaan tapahtuvan kilpailutilanteessa markkinoilla. Keskeisiä tunnusmerkkejä on mm. palvelun tai tuotteen vastaavuus yksityisen elinkeinonharjoittajan toimesta tarjottuun tuotteeseen tai palveluun, palvelun tai tuotteen hinnoittelu sekä toiminnan markkinointi ja suuntautuminen rajoittamattomaan asiakaskuntaan.

Ehdotuksen mukaan toiminnalta edellytettäisiin, että palveluja tai tavaroita tuotettaisiin markkinoilla ja toiminnassa olisi kyse kilpailutilanteesta yksityisten toimijoiden kanssa.

Mikäli kunta joutuu yhtiöittämään toimintaansa lainmuutoksesta johtuen, sisältyy siirtymäaikaan huojennuksia mm. varainsiirtoveron suhteen. Huomata kuitenkin tulee, että siirtymäsäännös koskee vain niiden toimintojen yhtiöittämistä, jotka joudutaan yhtiöittämään lain muutoksesta johtuen. Jos kunta muuten yhtiöittää toimintaansa tai yhtiöittäminen tapahtuu siirtymäajan jälkeen, ei huojennuksia sovelleta.

Henkilöstön osalta velvoiteyhtiöittämisessä sovelletaan liikkeenluovutuksen säännöksiä ja henkilöstön eläke-etuudet tulee turvata lisäeläkejärjestelyin.

Lain noudattamisen valvonta säädetään kilpailu- ja kuluttajavirastonviraston tehtäväksi. Tästä on annettu eduskunnalle erillinen ehdotus kilpailulain muuttamisesta.
Aikataulullisesti kuntien on syytä tarkastella toimintojaan nopeassa tempossa. Päätösprosessi ja yhtiöittämiseen liittyvä valmistelu vievät helposti aikaa vähintään puolivuotta, joten siirtymäajan lyhyydestä johtuen päätöksiä joudutaan tekemään varsin nopealla aikataululla.

Kirjoittaja Marjo Helin työskentelee erityisasiantuntijana FCG Konsultointi Oy:ssä. Kirjoitus on julkaistu artikkelina myös Kuntalehden numerossa 8/2013.

Eeva Kokki (eeva.kokki a fcg.fi), 30.10.2013



Takaisin