Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Suomalaista itsehallintoa automatkan verran

14.11.2014 10:06

 

Ajelin hiljan moottoritietä ja ajatus harhaili erääseen ystävien perhejuhlaan, jossa heidän saksalainen sukulaisrouvansa halusi keskustella kanssani kahvipöydän äärellä työstäni – saksaksi. No, olinhan opiskellut saksaa ja Saksassa, joten urheasti kerroin 18 vuotta rauhassa ruostuneella kielitaidollani kuntarakenneuudistuksesta ja sen vaiheista. Tulin ymmärretyksi, mutta teekuppi jäähtyi pitkän ja kankean selitykseni aikana. Myös automatkani kesti ja päätin käyttää aikani harjoitteluun.

Kerroin ohituskaistalle siirtyen itselleni saksaksi, että Suomessa kunnilla on erittäin vahva itsehallinto ja kunnat vastaavat laajasti kuntalaisten palveluista kuten perusopetuksesta, ja perusterveydenhuollosta. Velvollisuudet ovat samat niin 500 kuin 500 000 asukkaan kunnille. Suomen lainsäädäntö ohjaa kuntien toimintaa tarkasti ja säätelee esimerkiksi kuntien palveluiden järjestämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa vähintään 20 000 asukkaan kokonaisuuksiin. Myös muita palveluita on määrätty järjestettävän pieniä kuntia suuremmissa kokonaisuuksissa, esimerkkinä ympäristö- ja maaseutuhallinnon palvelut.

 

Saksan virkamiessanaston ollessa rajallinen kuvasin asiat hieman monisanaisemmin ja olin jo matkallani kohtuullisen pitkällä. Jäin miettimään kuvaustani, jonka mukaan kunnat vastaavat kaikesta ja toisaalta eivät kuitenkaan. Ja sitä miten vahvoja itsenäisiä kuntia ohjataan tarkoilla laeilla ja sääntelyllä. "Miten voi olla kaikkea samaan aikaan?" kysyisi kuulija. Lisäksi kuvauksestani puuttuivat kokonaan kuntalaiset ja demokratia. Tämä toi mieleen erään julkishallinnon virkamiesten seminaarin Keski-Euroopassa, jossa paikallinen virkamieskollega totesi suomalaisten esitysten jälkeen, että teillähän on tosiaan hyvin keskitetty hallintojärjestelmä, kuten kaikilla Venäjän vaikutuspiirissä olevilla mailla.

 

No, toisaalta olen itse vitsaillut aikanaan virkamiehenä, että haluaisin olla saksalainen kunnanjohtaja (tai pormestari) joka vitjat kaulassa kulkee kesäjuhlilla ja hoitaa asukkaille tärkeitä ”lähiasioita”. Luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtajien roolit tulevat muuttumaan Suomessakin, oletettavasti juuri yleiseurooppalaiseen suuntaan.

 

Tästä esimerkkinä mainittakoon Etelä-Karjala, jossa kunnat ovat yllättävän tyytyväisiä nykymalliin, jossa päätöksenteko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on siirtynyt Eksoten alaisuuteen. Ratkaisun myötä suuri osa hankalista asioista hoidetaan kunnan ulkopuolella ja kunnista on tullut vahvemmin lähidemokratiatoimijoita. Samaan aikaan palvelutuotanto Eksotessa on todistetusti tehostunut ja kehittynyt, joskin täydellisyyteen on vielä matkaa.

Suomalainen itsehallintoperinne on siis muuttumassa, vaikka päätöksenteko asiasta on ollut haparoivaa. Kunta ja palvelutuotanto ovat vahvasti eriytymässä ja demokratian lisäksi suora vaikuttaminen on lisääntynyt. Kunta ja palvelutuotanto eriytyvät, ja demokratian lisäksi suora vaikuttaminen lisääntyy.

 

Tämä tekee johtamisesta haastavaa, sillä päätöksentekoa tukevaa tietoa tulee koota monista eri kanavista ja eri toimijoilta. Muutos vaatii myös uudenlaisia toimintatapoja ja uudistumista. Yhtenäinen tulevaisuuskuvakin olisi tarpeen. Nyt jokainen kunta ratkoo näitä kysymyksiä erikseen, jos uskaltaa. Onneksi kuntien välillä on verkostoitumista vertaistuen varmistamiseksi.

 

Suomalainen asukkaiden itsehallinto (HUOM! ei siis kuntien itsehallinto) – ollako vai eikö olla ja jos olla, niin millainen - siinäpä vasta pulma. Näihin mietteisiin jäin astuessani työpaikan ovesta sisään ja käydessäni päivän töihin suomalaisen kuntahallinnon kehittämiseksi.

 

Aija Tuimala

toimialajohtaja, johdon konsultointi

 

Erityisosaamistamme ovat

  • kuntien talouden ja toiminnan johtaminen
  • tiedolla johtaminen