Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Olemmeko jäämässä seinien vangeiksi?

30.9.2015 15:30

Kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten omistuksessa oli tilastokeskuksen vuoden 2013 tilaston mukaan 36 068 rakennusta ja niissä tilaa yhteensä 34,1 milj. krsm². Jokaista kansalaista kohden siis 6,26 krsm² toimitiloja, joissa kunnalliset palvelumme tuotetaan. Valitettavasti kaikkia näitä tiloja ei ole pystytty korjaamaan todellisen tarpeen mukaisesti, joten korjausvelkaa on kertynyt jo yli 5 miljardia euroa.

Yllättävää kyllä, kuntien tilamäärä on kasvanut n. 1 milj. krsm²:llä vuosien 2005–2013 välisenä aikana vaikka samaan aikaan palvelutarpeemme on muuttunut radikaalisti. Ennen palveltavaksi mentiin johonkin fyysiseen paikkaan, kuten virastoon tai vaikkapa hoitolaitokseen. Nyt mennään nettiin ja esim. hoivapalvelut tuotetaan entistä useammin koteihin. Emme tarvitse enää tilaa niin paljon kuin ennen eikä siihen ole edes varaa. Kun kunnan koko kiinteistömassaa ei ole mahdollisuutta hoitaa, huoltaa ja korjata, voi seurata sisäilmaongelmia ja korjausvelka kasvaa. Mikä siis neuvoksi?

Palvelut määrittävät tilatarpeen
Kuntalaissa säädellään kuntien tehtävistä ja palveluiden tuottamisesta. Nämä palvelut ovat edelleen voimakkaan kehityksen alaisena ja toivottavasti kuntien tehtävien karsinnassa onnistutaan. Tulossa olevan sote-uudistuksen myötä tapahtunee vielä megaluokan muutos. Väistämättä se tulee näkymään myös tilatarpeeseen eli tyhjiä tiloja jää – mutta kuinka paljon ja kenelle?

Kunnan toimitilat ja niiden omistaminen eivät ole kunnan ydintehtäviä vaan palvelutuotannon tuki. Siksi palvelutuotanto määrittelee tarvittavan tilamäärän eikä päinvastoin. Valitettavan monessa kunnassa kasvavat tilakustannukset ovat alkaneet syödä resursseja palvelutuotannolta kun kunnat joutuvat tasapainoilemaan nolla- tai miinusmerkkisten budjettiensa kanssa.

Palveluohjelma – palveluverkot – toimipisteet 
Palveluiden järjestämisen ohjenuorana tulisi olla vuosiksi eteenpäin ulottuvat linjaukset tuotettavista palveluista, palveluiden järjestämistavoista, tasosta ja seurannasta eli palveluohjelma. Ohjelman tulee tukeutua kuntastrategiaan. Emme vielä tiedä tarkkaan tulevaisuuden kunnan tehtäviä, mutta linjauksia on kuitenkin syytä tehdä niiltä osin kuin mahdollista.
Palveluiden kehittäminen ja toimitilat liittyvät toisiinsa selkeimmin palveluverkkojen suunnittelussa. Palveluverkkoja voidaan joutua tiivistämään talouden, kuntalaisten väkimäärän tai palvelutarpeiden muuttuessa eri alueilla. Vain yhden palvelun toimitilaverkkoja korvataan nykyisin myös monipalveluverkoilla, joissa saman rakennuksen sisällä tuotetaan useita toisiaan tukevia palveluita.
Vastuulliset päätöksentekijät ratkaisevat kuntien palveluverkko- ja toimitilakysymyksiä ennakoivasti. Näin vältytään turhilta talouden negatiivisilta kierteiltä kiinteistöihin liittyen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tulevissa ratkaisuissa joudutaan ottamaan kantaa kiinteistöjen hallintaan.

Rakennusten salkutus
Palveluohjelmien linjausten ja palveluverkkosuunnitelmien pohjalta kuntien toimitila-asiantuntijat ratkaisevat käytännössä eri toimitilojen jatkokäytön.  Tilat ns. salkutetaan jatkotoimenpiteidensä mukaisiin ryhmiin, joista osa myydään, osa jatkojalostetaan tai puretaan. Palvelukäyttöön jäävät tilat korjataan tai uusia rakennetaan tarvittaessa.

Aktiivisesti toimeen tarttuen on mahdollista, että emme jää kunnissa seiniemme vangeiksi, mutta odottelemalla tilanne ei parane.

FCG Konsultointi
Esko Korhonen
johtava konsultti