Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Ammatillisen koulutuksen reformi – mikä muuttuu?

29.6.2017 09:10

Eduskunta käsitteli 28.6.2017 hallituksen esitystä ammatillisen koulutuksen uudeksi lainsäädännöksi. Presidentti Sauli Niinistö vahvistanee lain vielä heinäkuuna aikana. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa,  jonka jälkeen toimeenpano alkaa käytännön tasolla. Toki toimeenpanoa on valmisteltu jo osana  valmistelua, mutta lainsäädännön edellyttämiä muutoksia voidaan tehdä vasta lain voimaantulon jälkeen. Todellinen työ on vielä edessä yli 150 koulutuksen järjestäjän osalta. Suurin urakka lienee uusien toimintamallien ja pedagogisten prosessien jalkauttaminen henkilöstön arkeen.


Mikä sitten käytännön tasolla muuttuu?

Keskeisintä lienee nuorten opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen toteutustapojen yhdistäminen. Yhdistäminen ei lainsäädäntötasolla käynyt kovinkaan helposti, koska perustutkintoihin liittyy huomattavan suuri määrä opintososiaalisia etuja ja muita etuisuuksiin liittyviä yksityiskohtia. Kustannusvaikutusten arviointi aiheutti keskustelua myös eduskunnan käsittelyssä.

Työelämälähtöisyys on koulutuksen ehdoton edellytys julkisen rahoituksen kannalta. Uusi lainsäädäntö vahvistaa sitä ja mahdollistaa samalla oppilaitoksessa tapahtuvan koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimusjaksojen joustavan yhdistelyn koulutusaikojen lyhentämiseksi. Oppilaitoksissa tapahtuvan koulutuksen määrän vähentäminen johtaa opetustilojen huomattavaan vähentämiseen, erityisesti niillä aloilla jotka eivät työllistä jatkossa ja tuota tuloksellisuusrahaa. Tiloihin liittyvät kysymykset eivät ratkea automaattisesti lain tultua voimaan vaan vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. Harvaan asutuilla seuduilla julkiset rakennukset ovat, kultakaivosten sijasta, useimmiten painolastia.


Kurkistus reformin yli

Reformin lainsäädäntö on vain lähtölaukaus ammatillisen koulutuksen kehittämiselle. Toimeenpanoa tuetaan valtionavustuksilla ja rahoituslain luonnokseen liittyy yli vaalikauden, vuoteen 2022 ulottuva siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana saattaa nousta esille  tarpeita lainsäädännön täsmentämiselle ja muutoksille. Kurkistaminen reformin yli, mahdollisen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntauudistuksen taakse, tuottaa  asiaan aivan uuden näkökulman. Kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä valmisteltiin ensimmäisessä vaiheessa, nostettiin esille järjestäjämuodon yhtiöittäminen. Ehdotus kuopattiin lakiluonnokseen ensimmäisellä lausuntokierroksella. Sote-uudistuksessa keskeiseksi tekijäksi on noussut palvelun käyttäjien valinnanmahdollisuus ja maakuntauudistus. Ammatillisen koulutuksen osalta valinnan mahdollisuus toteutuu vapaan hakeutumisoikeuden kautta jo nykyisin, mutta oma kysymyksensä on, tuottaako julkinen sektori ammatillisen koulutuksen riittävän laadukkaasti ja kustannustehokkaasti? Kehittämispotentiaalia löytynee runsaasti sen osalta, miten työelämä osallistuu ammatillisen koulutuksen toteutukseen. Työelämällä saattaa olla intressejä tuottaa sen omat tarpeet täyttävä koulutus, laitehankintojen osalta kalliilla aloilla lähes kokonaan itse. Oppisopimus tarjoaisi tähän oivallisen mahdollisuuden, koska siihen sisältyy työpaikalle maksettava koulutuskorvaus. Saattaakin käydä niin, että ylläpitäjäjärjestelmän yksityistämisen ja maakuntiin siirtämisen vaihtoehtona, esille nousee vaatimus työelämän entistä vahvemmasta roolista ammatillisen koulutuksen toteutuksessa.


Kirjoittaja, KT Pasi Kankare toimi erityisasiantuntijana FCG Johdon konsultoinnin Reformi käytäntöön -hankkeen valmistelussa. Haluatko jatkaa keskustelua? Ota yhteyttä pasi.kankare(at)fcg.fi

Lue lisää ammatillisen koulutuksen reformista opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta