Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu

21.8.2017 14:51

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen tultua hyväksytyksi eduskunnassa, ollaan parhaillaan uudistamassa asetuksia. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen ehdotetaan muutoksia ja rahoituslain perusteella annetaan kokonaan uusi opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista. Lakimuutokseen liittyvät asetusluonnokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella.

Uuteen lakiin kirjattiin merkittävä linjaus, jonka mukaan perusrahoituksen osuus vuonna 2022 on vain 50 prosenttia koko rahoituksesta. Suorituksista eli tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettava osuus on 35 prosenttia. Vaikuttavuuden perusteella maksetaan 15 prosenttia rahoituksesta. 

Vaikuttavuus perustuu opiskelijoiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen (2/3), opiskelijapalautteeseen (1/6) sekä työelämäpalautteeseen (1/6). Lainsäädäntöön on lisäksi kirjattu, että enintään 4 prosenttia rahoituksesta käytetään strategiarahoitukseen, jonka osuus leikataan koko rahoituspotista.

Uuteen rahoitusjärjestelmään näyttää sisältyvän tavattoman paljon erilaisia elementtejä, joita on hyvin vaikea hahmottaa kokonaisuutena. Linjausten on tarkoitus tukea koko nuorisoikäluokan kouluttamista, mutta epäselväksi jää, millaiseksi lopputulos vuosien saatossa muodostuu. Joissakin yhteyksissä on epäilty, että suoritusrahoituksen osuus johtaa tutkintotehtailuun, joka pudottaa tutkintojen laatua. Opiskelija- ja työelämäpalaute tuonevat tähän tasapanottavan tekijän. 

Haasteellista uudistuksessa on myös se, että samaan aikaan, kun oppilaitokset valmistelevat omien prosessiensa uudistamista, pitäisi pystyä kouluttamaan työelämän edustajia. Silmiinpistävä havainto on ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kertoimien pienuus, joka tullee ohjaamaan koulutustarjontaa pääasiassa sellaisiin perustutkinto-opiskelijoihin, jotka todennäköisesti suorittavat tutkinnon nopeasti.

Yksittäisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen kehityssuunnasta on vaikea vielä tällä hetkellä päätellä paljoakaan. Vaikuttavuusrahoitusta voisi karkeasti verrata nykyiseen tuloksellisuusrahoitukseen, jonka osuus koko rahoituksesta on 3 prosenttia. On todennäköistä, että ne koulutuksen järjestäjät, joilla tuloksellisuuden perusteella maksettava osuus on ollut negatiivinen, tulevat uuden järjestelmän mukaisessa mallissa menettämään huomattavasti enemmän rahoitusta. 

Rahoituksen rakenneuudistuksen lisäksi johtamiselle asettaa haasteita julkisen talouden säästötoimina päätetyt rahoituksen tasoon tehdyt leikkaukset. Kun kokonaispotti pienenee ja jakautuu uusien kriteerien pohjalta, on useimpien toimijoiden haettava säästöjä, jotka on usein pakko kohdentaa henkilöstöön.

Henkilöstökulujen lisäksi katse on pakko kohdistaa kiinteistökustannuksiin. Ne olivat Opetushallituksen vuoden 2015 tilaston mukaan 17 prosenttia kokonaiskustannuksista. Koulutuksen painopisteen siirtyessä työelämän suuntaan ja kontaktiopetuksen määrän mahdollisesti vähentyessä, on harkittava tarkkaan, kuinka paljon kiinteistöihin ja laitteisiin oppilaitoksissa investoidaan jatkossa. Ennen strategisten päätösten tekemistä on oleellista arvioida toiminta-alueen koulutustarpeet ja työllisyystilanne, jotta rahoituksen kertoimet tuottavat parhaan mahdollisen lopputuloksen. 

Tosiasia on, että toteutukseltaan kalliit tutkinnot, jotka eivät työllistä, joutuvat pikapuolin suurennuslasin alle. Virheinvestoinnit kostautuvat sekä hankintakustannuksina että rahoitusjärjestelmän suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen vähenemisenä.

FCG Konsultointi Oy tarjoaa kattavasti palveluja ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tueksi.

Tutustu FCG Konsultoinnin palveluihin

Tekstin kirjoittaja Pasi Kankare on erityisasiantuntija FCG Konsultoinnissa.
Haluatko jatkaa keskustelua? Ota yhteyttä pasi.kankare(at)fcg.fi