Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Tuntoaistin varassa

25.7.2018 12:48

Kuntien johtaminen on moninainen kokonaisuus. Kokonaisuus, joka koostuu johtamisen eri näkökulmista ja painotuksista, erilaisista intresseistä, useissa verkostoissa toimimisesta, oman kuntaorganisaation johtamisesta, tietojohtamisesta sekä poliittisesta ja ammattijohtamisesta. Tätä kokonaisuutta voi -  ja pitääkin - tarkastella eettiset tuntosarvet herkästi ojossa. Lain pykälät eivät pelkästään riitä.

Toiminko johtajana eettisesti? Mitä eettinen johtajuus tarkoittaa? Olenko eettinen esimies? Tuntevatko kollegani olevansa luotettavan työkaverin kanssa tekemisissä?

Jokaisen omatunto valpastuu silloin, kun tunnistaa olevansa eettisten kysymysten äärellä. Tunnistamisen taso ja käsitys eettisestä johtajuudesta vaihtelevat. Kuntajohtajista 42% ei tunnista kohdanneensa eettisiä ongelmia nykyisessä työssään ja osa johtajista näkee, että eettisyys toteutuu, kun noudatetaan lakia. (Kuntajohtajien etiikkabarometri 2016–2017, Pitkänen 2017).

Eettinen ulottuvuus osana kuntajohtamista kytkeytyy laajempaan kuntien roolin ja johtamistyön muutokseen. Erilaisten vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaa ja muuttaa muotoaan jatkuvasti. Tulevaisuus, jopa ihan lähitulevaisuus, on useissa paikoin kysymysmerkki. Historiallisen maakunta- ja sote-uudistuksen odotus on pitkittynyt ja syönyt johtamis- ja esimiestyön voimavaroja. Niin johto kuin työntekijätkin tuntevat väsymystä.

Miten olla hyvä ja oikeudenmukainen johtaja, kun kokee olevansa äärirajoilla? Yksi ajatus on yhdessä tekeminen. Voisiko kerätä ympärilleen joukon, johon nojata, kun tuulee kovasti? Työtovereita, jotka uskaltavat olla eri mieltä ja töytäisevät oikeaan suuntaan, jos oma eettinen tuntosarvi väsyy?

Johtoryhmä, joka kehittämisinnostuksessaan sokeutuu ympäröivältä todellisuudelta, huomaakin törmäävänsä valtuustossa seinään. Kuntajohtaja saattaa kohdata mielestään välttämättömän organisaatiouudistuksen edessä valtavan muutosvastarinnan. Mikä meni vikaan?

Kuntapäättäjät ovat saaneet joskus karvaastikin huomata, että kaikki asiat voidaan avata, kääntää ja heittää selälleen, mikään ei ole pyhää. Viestintä osana johtamista on korostunut äärimmilleen; johtamiselta edellytetään avoimuutta, uudenlaisten toimintatapojen ja viestintäkanavien käyttöönottamista ja asukaslähtöisyyden vahvistamista.

Myös valtuutetut tarvitsevat laadukasta tietoa strategisen päätöksenteon tueksi ja siten valmistelevilla viranhaltijoilla tulee olla resurssit sitä tuottaa. Koska tieto on usein pirstaloitunutta ja sitä on tarjolla valtavasti, valmisteluprosessi on olennainen osa hyvää päätöksentekoa. Pienen piirin suunnittelupöydät voivat ehkä nopeuttaa asioiden valmistelua, mutta toisaalta hidastavat päätöksentekovaihetta. Kun päättäjät ovat pulssilla ja tuntevat olevansa perillä asioista, yhteinen ymmärrys syntyy nopeammin ja päätökset hieman kivuttomammin.

Vaikka kuntajohtaja itse tuntee ja tietää toimivansa oikeudenmukaisesti, sen tulee myös näyttäytyä samoin ulospäin. Kuntalaisten käsitys kunnan hyvästä ja eettisestä johtamisesta perustuu siihen, miten he asian näkevät, kokevat ja tuntevat.

Lähteet:
Uutta kunnista 3/2017 Kuntajohtajien etiikkabarometri: http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3372
Pitkänen (2017) Nuorten johtajien eettiset profiilit: https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-769-9.pd

 

Maria Vuorensola
projektipäällikkö
Johdon konsultointi ja valmennus