Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Päästöjen vähennys tehdään lähellä!

24.5.2018 15:05

Kuntien 9.ilmastokonferenssi kokoontui 16.-17.5. Kuntatalolla ja Tallinnassa. Konferenssissa esiteltiin roppakaupalla paikallisia toimenpiteitä ja kuultiin toinen toistaan innostavampia puheenvuoroja. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että kunnat ovat tehneet paljon. Ministeri esitteli myös konkreettisia toimia, joiden avulla päästötavoitteisiin päästään. Kunnat ovat avainasemassa mm. yhdyskuntasuunnittelussa, liikenneratkaisujen ja lämmitysmuotojen valinnassa sekä jätehuollon toteuttamisessa.

Konferenssissa jaettiin perinteiseen tapaan palkinnot ilmastotyöstä. Palkittuja Riihimäen kaupunkia, Helsingin seudun ympäristöpalveluita (HSY) ja Energiaviraston Heikki Väisästä yhdistää pitkäjänteinen työ ilmastoasioiden edistämisessä. ”Kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet tavoitteellista ilmastotyötä jo 20 vuotta ja kunnat näyttäytyvätkin ilmastotalkoiden edelläkävijöinä. Riihimäki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut ovat loistavia esimerkkejä tuloksellisen ilmastotyön tekijöinä”, toteaa Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Mutta mitä muuta kahden päivän laajasta ohjelmatarjonnasta jäi mieleen? Listasimme kolme keskeisintä:

 

1. Kuntien kunnianhimoiset päästötavoitteet


Lappeenrannan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, Vaasan ja Helsingin jo vuoteen 2035 mennessä. Ympäri Suomea kaupungit ovat asettaneet toinen toistaan kunnianhimoisempia tavoitteita kantaakseen kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä vahvistaakseen resilienssiä.

Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä SYKEstä kuitenkin muistutti, että jotta tavoite ilmaston lämpenemisen rajaamisessa 1,5 asteeseen ei karkaa tavoittamattomiin, tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneilta mailta vielä enemmän konkreettisia toimia. Suomella on mahdollisuus näyttää tässä edelläkävijyyttä – ja myös velvollisuus siihen, sillä Suomikin on hankkinut vaurautensa fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuen.

 

2. Kansainvälisyydestä oppia ja ideoita


Kansainvälistä vertailupohjaa saatiin Virosta ja Tukholmasta. Virossa yhtenä tärkeänä näkökulmana on ollut vanhan rakennuskannan päivittäminen energiaremonttien avulla energiatehokkaammiksi sekä uudistamalla lämmitysjärjestelmiä ja ilmanvaihtoa ja päivittämällä ikkunoiden ja muiden rakenteiden lämmöneristävyyttä.

Tukholmassa haasteena on kaupungin rakenne, joka levittäytyy useille eri saarille, sekä väestönkasvu, joka on Euroopan pääkaupungeista voimakkainta. Väestönkasvu aiheuttaa painetta autoliikenteen kasvulle, jolloin pullonkauloiksi muodostuvat erityisesti sillat ja tunnelit. Ongelmaan on pyritty vastaamaan mm. ruuhkamaksuilla. Tukholman tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä ja tähän vastataan esimerkiksi panostamalla uusiutuvaan energiaan, hyödyntämällä ylijäämälämpöä, luopumalla hiilen käytöstä ja suuntautumalla fossiilivapaaseen liikenteeseen.

 

3. Kunnat avainasemassa ilmastonmuutoksen taklaamisessa


”Jos kunnat eivät taklaa ilmastonmuutosta, niin eivät ketkään muutkaan”, painotti Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen. Kunnilla on kaikki oleelliset välineet toimia ilmaston hyväksi aina rakennetun ympäristön suunnittelusta, ruokakiertoon ja jätehuoltoon. Arjen käyttöliittymät ovat myös niitä, joissa ihminen kohtaa järjestelmän. Siellä ilmastonmuutos toteutuu pieninä tekoina. Ilmastotyön tekijöillä on keskeinen rooli viestinviejinä ja tietoisuuden lisääjinä niin tulevaisuuden ongelmista kuin saavutetuista onnistumisista. Kun asioita jaksetaan pitää tarpeeksi kauan esillä, niistä tulee arkisia ja itsestään selviä.

 

Your choice is our life!

Tämän alakoululaisen pojan viestin välitti konferenssiyleisölle ympäristökasvattaja Jenni Skaffari. Siihen tiivistyy olennaisesti vastuu niistä valinnoista, joita me yksilöinä ja yhteisönä tällä hetkellä teemme.

 

Koulutuspäälliköt Milla Toivonen ja Paula Mäki

FCG Koulutus: Ympäristö ja yhdyskunnat