Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Sitä saa, mitä mittaa – myös budjetoinnissa

30.11.2018 11:48

Budjettijohtaminen on enimmäkseen mielivaltaista. Julkisten organisaatioiden talousarvioissa ja taloussuunnitelmissa taloudelliset tavoitteet esitetään hyvinkin tarkkaan. Niiden vastapainoksi toiminnallisia tai toiminnan tuloksia kuvaavia tavoitteita on erittäin vähän. Julkinen suunnittelukulttuurimme näyttää olevan sitä, että verovarat otetaan annettuina tai arvioituina, ja ne jaetaan käyttöön eri yksiköille sen mukaan, mitä päättäjät parhaaksi ovat katsoneet.

Koska budjeteissa sovitaan vain taloudellisista tavoitteista, vuoden aikana julkisissa organisaatioissa saavutetaan enimmäkseen se, että yksiköille myönnetyt verovarat tulee käytettyä. Budjetin laatija ei juuri koskaan kysy, mitä rahoilla saatiin aikaan ja miten hyvin ja tehokkaasti toiminta palveli kuntalaisia ja kansalaisia. Ellei vaadita mitään, ei välttämättä saadakaan mitään.

Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun veronmaksaja huomaa arvostella julkisen organisaation kuten esimerkiksi kunnan toimintaa. Kuntalaisen mielestä esimerkiksi kunnan liikuntapaikkoja hoidetaan huonosti. Jos kuntalaispalaute on kovin tulista ja kohdistuu kunnanjohtajaan, hän kohdistaa moitteet liikuntapaikoista vastaaviin henkilöihin. Onko tämä reilua? Ellei liikuntapaikkojen hoitamiselle ole budjetin yhteydessä asetettu laatutavoitteita ja kerrottu, millaisessa kunnossa paikat mainitulla rahalla tulee pitää, kenen on vastuu? Entä sitten, jos palautetta asiakkailta ja kuntalaisilta ei tule? Onko silloin kaikki hoidettu hyvin?

Jos toiminnan arviointi perustuu siihen, mitä kulloinkin julkisessa keskustelussa haukutaan, ei johtaminen ole kovin kaukana mielivaltaisesta. Paljon reilumpaa olisi budjettitavoitteiden yhteydessä määrätä myös laadulliset tavoitteet esimerkiksi liikuntapaikkojen hoitamiselle. Jos toiminta (esimerkiksi liikuntapaikkojen hoitaminen) ostetaan ulkopuoliselta toimijalta, hankintasopimuksessa on yleensä määritelty myös laatutaso, jolla ulkopuolisen toimijan tulee tehtävänsä hoitaa. Miksei tällaisia laatutasojen määrittelyjä hyödynnetä myös silloin, kun kyse on omasta toiminnasta? Samoja rahoja siihenkin käytetään.

Budjettitavoitteet toimivat yksityisellä sektorilla, koska siellä budjetin mukaiset liikevaihto- ja katetavoitteet voidaan saavuttaa ja niitä voidaan tavoitella millä tahansa muilla paitsi laittomilla keinoilla. Omistaja ei välitä muusta kuin liikevaihdosta ja voitosta tai osingoista.

Julkisen sektorin budjettitavoitteet ovat yksipuolisia, koska ne eivät sisällä vastuuta ansaita niitä tuloja, joilla menot katetaan. Budjettitavoitteet antavat oikeuden käyttää menot, mutta vastapainoksi ne eivät yleensä vaadi mitään. Budjettitavoitteiden vastapainoksi tarvitaan laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit.

 

Pekka Etelälahti
koulutuspäällikkö
Johtaminen ja talous