Seuraa uutisvirtaamme ja lue tuoreimmat julkaisumme

Rakennusterveys ja sisäilmasto

Rakennusterveys ja sisäilmasto


Tarjoamme kokonaisvaltaista palvelua sisäilmaongelmien hallitsemiseen. Autamme kuntotutkimusten ja sisäilmastoselvitysten suunnittelussa sekä korjausten suunnittelu- ja työvaiheessa. Tarjoamme apua myös uudisrakentamisen sisäilmastokysymyksiin ja kuivaksi rakentamiseen. Emmekä unohda tervetalo-korjauksen tai -rakentamisen varmistavaa valvontaa ja jälkiseurantaa.

  • Rakennusterveyteen liittyvien selvitysten ja kuntotutkimusten suunnittelu, kilpailuttaminen ja valvonta
  • Hankesuunnittelun ohjaaminen rakennusterveysnäkökulma huomioiden korjaus- ja uudisrakennushankkeissa
  • Eri korjausvaihtoehtojen hintojen ja elinkaarikustannusten laskeminen ja riskien arviointi
  • Suunnitelmien ja kaupallisten asiakirjojen laatiminen tai arviointi rakennusterveysnäkökulmasta
  • Kosteusvauriokorjausten onnistumisen varmistava valvonta
  • Kosteus- ja sisäilmastoteknisen huollon suunnittelu ja koulutus
  • Korjausten onnistumisen varmistava jälkiseuranta
  • Ulkoisen ja sisäisen viestinnän tuki kriisien estämiseksi


Korjausrakentamiseen tarjoamme:

  • Erikoisosaamista sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden korjaushankkeisiin 
  • Hyvän sisäilman laadun varmistavat korjaussuunnitelmat, työselostukset, urakka-asiakirjat ja valvonnan
  • Hyvän sisäilman laadun varmistavan huollon ohjeistuksen ja koulutuksen
  • Apua viestinnän suunnitteluun

Uudisrakentamiseen tarjoamme:

  • Erikoisosaamista sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden ehkäisemiseen 
  • Hyvän sisäilmaston ja kuivat rakenteet varmistavat suunnitelmat, työselostukset, urakka-asiakirjat ja valvonnan
  • Kosteudenhallinta- ja suojaussuunnitelmat tai niiden tarkastamiset
  • Hyvän sisäilman laadun varmistavan huollon ohjeistuksen ja koulutuksen

Yhteyshenkilö

Juhani Pirinen
Juhani Pirinen
Toimialajohtaja
Rakennusterveys ja sisäilmasto
juhani.pirinen a fcg.fi
+358 44 750 5328


B61 Rakennusterveys ja sisailmasto


  • Kansallinen korjausrakentamisen ohjelma tarpeen

    Kirjoittaja: Toimialajohtaja Juhani Pirinen, FCG Rakennusterveys ja sisäilmasto. Ennen tuloaan FCG:lle Juhani toimi viisi vuotta Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkönä

    Huolimatta Kosteus- ja hometalkoista ei kosteusvaurioituneiden ja sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä ole valitettavasti muuttunut viimeisten vuosien aikana miksikään. Sitä mukaa kun yhden korjaamme, putkahtaa kaksi uutta ongelmataloa tilalle. Rakennustemme rakenteelliset peruskorjaukset ovat edelleen pääosin tekemättä.

    Rakennuksemme ovat myös aika vanhoja siihen nähden miten huonosti ne on aikoinaan tehty. Niissä on paljon vaurioitumisherkkiä rakenneosia kuten kosteaa maata vasten valettuja, yläpuolelta lämmöneristettyjä betonilattioita, betonisten välipohjien muottilaudoituksia, kosteita kellariseiniä ja huonosti eristettyjä pesutiloja. Lisäksi monissa yli 40 vuotta vanhoissa rakennuksissa on edelleen ensimmäinen putkiremonttikin tekemättä. 

    Koulujen keski-ikä on yli 50 vuotta ja päiväkotien yli 40 vuotta. Yli puolet niistä on siis käytännössä loppuun kulutettuja, ja tarvitsevat perusteellisen korjauksen. Ikävä kyllä paljon on korjattu myös siten, että varsinaisia vanhoissa rakenteissa ja järjestelmissä olevia riskialttiita ratkaisuja ei ole samalla ymmärretty korjata, vaan on rakennettu uutta vanhan ongelman päälle.

    Todennäköisesti suurin syy sisäilmaongelmiin liittyy siihen, että korvausilmaa kiskotaan maasta kantavien seinien ja lattiavalun välisestä raosta tai ryömintätilan epätiiviin kannen läpi. Maassa kasvaa lähes aina mikrobeja eikä sen kautta tulevaa ilmaa kannattaisi hengitellä.

    Kosteus- ja sisäilmaongelmia on yritetty saada hallintaan erilaisilla ohjelmilla kuten Kosteus kuriin -kampanjalla, Sisäilmavuosi-teemalla ja viimeiseksi Kosteus- ja hometalkoilla. Näissä ohjelmissa on kieltämättä parannettu osaamista ja ohjeistoja, jotka alkavat olla hyvällä tasolla. Myös rakentamislait ja -asetukset ovat tässä suhteessa jämäköityneet paljon. Kuvaavaa ohjelmille on aina ollut se, että euroja ei niissä ole paljoa liikuteltu. Eli rakennuskannan korjaamiseen tarvittavien resurssien organisointi ei ole koskaan kuulunut ohjelmien piiriin. Valtion kiinteistöt on tosin siirretty pääosin Senaattiin ja niitä hoidetaan jo periaatteessa tulorahoituksella.

    Jos me oikeasti haluamme ratkaista homeongelman, tarvitsemme kansallisen korjausrakentamisohjelman vanhenevan rakennuskannan korjaamiseksi. Tarvitsemme toimintamallin, jossa kerrotaan mitä korjataan, mitä puretaan ja millä rahalla se kaikki tehdään. Sote-uudistus antaisi osaltaan tähän kenties mahdollisuuden, jos tilaisuus osattaisiin hyödyntää. Kun tilojen hallinto siirretään uusille tahoille, voitaisiin samalla organisoida rakennusten riskiarvioinnit ja ohjata rakennukset terveelle tielle.

    Kuntien muut kiinteistöt tarvitsisivat myös selkeän ohjeistuksen siitä, mitä tehdään erilaisten rakennusten kanssa ja mitkä ovat perusteet esimerkiksi rakennusten purkamiselle ja mitä tehdä riskirakenteiden kanssa. Milloin rakenteita pitää korjata perusteellisesti, milloin tiivistää tai kapseloida ja milloin on syytä antaa periksi ja purkaa talo. FCG:ssä me teemme paljon korjaustapa-arviointeja ja laskemme eri korjaustapojen kustannuksia ja vertailemme niitä myös uudisrakentamiseen. Kustannustietoisuus antaa hyvää pohjaa päätöksenteolle, vaikkakaan rakennusten kunto ei yleensä ole määräävin tekijä vaikkapa kouluverkkoa suunniteltaessa.

    Myös uusille innovaatioille olisi varmasti tilausta esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakentamisessa. Muuttotappiokuntiin kannattaisi ehkä purkukuntoisten rakennusten tilalle luoda siirrettäviä ja muunneltavia rakennuksia, jolloin esimerkiksi päiväkoti voitaisiin tarpeettomaksi käydessään joko muuttaa senioritaloksi tai myydä kokonaan pois seuraavaan kuntaan.

    15.3.2017 Lue lisää

  • Homeongelma, talossa vai päässä?

    Kirjoittaja: Toimialajohtaja Juhani Pirinen, FCG Rakennusterveys ja sisäilmasto. Ennen tuloaan FCG:lle Juhani toimi viisi vuotta Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkönä.

    Viime aikoina on jälleen kuultu arvovaltaisilta tahoilta, että homeongelma on hysteriaa ja että käyttäjät oireilevat taloissa omia aikojaan, ilman todellista syytä. On kuultu, että asiantuntijoiden suorittama ”pelottelu” aiheuttaa ihmisten huolestumisen ja tämä johtaa kuviteltuihin tai assosioituihin oireisiin.

    Näitä kommentteja kuuluu siitä huolimatta, että vuoden 2013 ROTI- raportin (rakennetun omaisuuden tila) mukaan rakennusten korjausvelka on 30-50 miljardia ja ympäristö- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden mukaan 600-800 000 suomalaista altistuu joka päivä kosteusvaurioiden tuottamille sisäilman epäpuhtauksille. Samaan johtopäätökseen tuli myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisema homeraportti (2012), jonka mukaan mm. kouluista ja päiväkodeista 12–18 % sekä hoitolaitoksista 20–26 % on merkittäviä kosteusvaurioita.

    Onhan tämä kuvitteluteoriakin yksi tapa käsitellä ongelmaa. Varmasti kymmenien tuhansien oirehtivien suomalaisten joukossa on myös heitä, joiden kohdalla tämä pitää jollain tavalla paikkansa. Tämän tyyppisten lausuntojen antajille on kuitenkin usein yhteistä se, että heillä ei ole ensikäden konkreettista kokemusta kuntotutkimuksen teosta tai rakenteiden avaamisesta. He eivät ole välttämättä olleet paikalla, kun kaivamme sokkeleiden välistä mätää, haisevaa puuta ja mineraalivillaa, pöyhimme alapohjien mustuneita ja maakellarilta haisevia puruja tai avaamme muovimattoja, joiden alla olevan pilaantuneen liiman katku lähes vie tutkijoilta tajun.

    Kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia tutkivat asiantuntijat tietävät empiirisesti, että rakennusten vauriot aiheuttavat oireilua, koska ovat itse nähneet nämä vauriot, haistaneet nämä vauriot ja ikävä kyllä, muutamat myös itse oireilleet näiden vaurioiden vaikutuksesta. Henkilökohtainen kokemus vaurioista konkretisoi ongelman olemassa olon ja vakavuuden. Kun on nähnyt ja haistanut lahon, mädän ja homeen, sisäilmaongelma ei ole enää uskon asia – se on fakta.

     

    Tästä huolimatta hysterisoituminen pitää estää, pelotteluun ei ole tarvetta ja vastakkainasettelua omistajien ja käyttäjien välillä ei saa syntyä. Kaikki rakennukset eivät ole vaurioituneita eivätkä vaurioidukaan, jos niitä huolletaan ja korjataan ajoissa. Jos sisäilmaongelmia esiintyy, niin rakennusten kuntotutkimusten ja korjausten onnistuminen vaatii kaikilta kärsivällisyyttä, hyvää tahtoa ja varsinkin avointa ja eteenpäin vievää viestintää. Rakennukset ovat yleensä korjattavissa –tosin se vaatii osaamista, huolellisuutta ja rahaa.

    Viesti, että ongelma on korvien välissä, on yleensä väärä ja johtaa tuhon tielle.  

    P.S. Juhani Pirinen on puhumassa myös Tervettä Suomea rakentamassa -seminaarissa Vantaalla 27.9. Vielä ehdit ilmoittautua:https://koulutus.fcg.fi/Default.aspx?tabid=342&id=8381

    26.9.2016 Lue lisää