2/2014

Uutta virtaa vesihuollossa

10.9.2014

FCG:n osaaminen kattaa koko vesihuoltokentän tarpeet suunnittelusta rakennuttamiseen, käyttöönottoon ja käyttötukeen. Perinteistä palvelua tukevat uudenlaiset, älykkäät työkalut ja järjestelmät. Asiakkaiden tarpeisiin löytyy entistä kustannustehokkaampia ja toimintavarmempia ratkaisuja.

– Vesihuollossa on tapahtumassa monia muutoksia, jotka heijastuvat palvelujen kysyntään ja siten myös meidän painotuksiimme, toteaa FCG:n Vesihuolto-tulosalueen johtaja Jani Sillanpää.


Siirtoviemäröintihankkeet vähenevät. Samoin laitosten uudisrakentaminen ja laajennukset vähenevät, kun merkittävin jätevedenkäsittelyn keskittäminen tulee tehdyksi. Painopiste siirtyy uuden rakentamisesta saneerauksiin sekä laitos- että verkostopuolella, Sillanpää listaa näkymiä. 


Tärkeitä tulevaisuuden alueita ovat myös prosessien ja toiminnan optimointi sekä omaisuuden hallinta. Hulevesien määrällisen hallinnan rinnalle nousee voimakkaasti laadullinen hallinta. 


Erityisen merkittävänä muutossuuntana Sillanpää näkee älykkäiden automaatio- ja tietojärjestelmien voimakkaan tulemisen. 


– FCG satsaa alaan määrätietoisesti. Kehitämme älyratkaisuja vesihuollolle ja myös muille aloille, kuten kaavoitukseen, kaivostoimintaan ja teollisuuteen.

Suurpuhdistamo – hajautettu suunnittelumalli

HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamon suunnittelu etenee. Espooseen sijoittuva, pääosin maan alle rakennettava laitos käsittelee 2020-luvulta alkaen ainakin Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan jätevedet. 


Suunnittelu tapahtuu talopuolella yleiseen tapaan, pääsuunnittelijavetoisesti. Pääsuunnittelijana toimii FCG:n ja Ramboll Finland Oy:n yhteenliittymä. Toteutussuunnittelijoista on valittu vasta kalliorakennus- ja geosuunnittelija, Pöyry Finland Oy. 


– Päädyimme meille uuteen projektimalliin, koska hanke on Suomen mitassa hyvin suuri; pelkäsimme kerralla kilpailutettavaa kokonaisvastuullista suunnittelupakettia. Halusimme kuitenkin, että pääsuunnittelija on mukana projektissa puhdistamon käyttöönottoon saakka. Näin muun muassa siksi, että alkuvaiheessa syntyneet ratkaisut välittyvät tehokkaasti toteutukseen saakka, perustelee projektipäällikkö Jukka Yli-Kuivila HSY:ltä. 


Pääsuunnittelun ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen syksyn aikana. Yli-Kuivilan sanoin: tässä vaiheessa on pääsuunnittelijan oma suunnittelupanos korostunut ja HSY:n tarpeiden ja ideoiden sisäistäminen ollut keskiössä. 


– Laadimme laitoksesta 3D-maailmassa tietomallinnuksella tila- ja layout-suunnitelman, jota kalliorakennussuunnittelija ja myöhemmin valittavat toteutussuunnittelijat voivat käyttää oman suunnittelunsa lähtötietona, tarkentaa Blominmäen projektipäällikkö Kalle Kiisto FCG:ltä.


Pääsuunnitteluun on sisältynyt laajasti myös muita tehtäviä, kuten prosessisuunnittelua ja maanalaisen puhdistamon tilojen mitoitusta.


Toteutussuunnittelun aikana pääsuunnittelija vastaa eri tahojen laatimien suunnitelmien yhteensovittamisesta.


– Tässä projektimallissa suunnittelupaketit ovat inhimillisen kokoisia ja pituisia, joten toivomme suunnitelmilta hyvää hinta-laatusuhdetta ja ennen kaikkea laatua, jonka pohjalta urakoiden kilpailuttaminen on selkeää ja urakat sujuvat ilman suunnitelmista johtuvia ongelmia, Yli-Kuivila sanoo.


Vuores

Keskuspuisto altaineen antaa uskoa, että Vuorekseen rakentuu hieno kaupunginosa, miettivät Eeva-Riikka Bossmann, Pertti Tamminen ja Kirsti Toivonen elokuisesta hellepäivästä nauttien.

Huomio hulevesien laatuun

Tampereen Vuorekseen rakennetaan korkeatasoista asuinaluetta, jonka yhtenä erityispiirteenä on hulevesien eli sade- ja valumavesien luonnonmukainen käsittely. Hulevesiä viivytetään ja imeytetään tulvaniityillä, painanteissa ja kaivannoissa niin, että niiden vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähiin.


– 1990-luvun lopulla, kun alueen suunnittelu alkoi, ihmiset huolestuivat rakentamisen vaikutuksista lähistön hienoihin järviin. Asia otettiin vakavasti ja jo alueen osayleiskaavaan tuli hulevesimääräys, selostaa hankkeessa alusta pitäen mukana ollut projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta.


Vuoreskeskuksen kortteleiden rakentaminen on vasta alkanut, mutta keskuspuiston hulevesijärjestelmän keskeiset osat valmistuivat keväällä. 


Saksalaisen toimiston suunnittelema keskuspuisto ja sen keskusallas ovat järjestelmän näyttävä sydän. – Mutta paljon on myös piilossa, sillä tonteilta lähtien on kaikki otettu huomioon. Korttelit liitetään järjestelmään sitä mukaa kuin ne valmistuvat, kertoo projektipäällikkö Kirsti Toivonen Tampereen kaupungilta. 


FCG on ollut tekemässä Vuorekseen lukuisia asema- että yleiskaavatasoisia hulevesiselvityksiä ja -suunnitelmia. Koko alueesta on lisäksi laadittu monipuolinen hulevesimalli.


– Mallilla on tarkasteltu hulevesijärjestelmän toimintaa kokonaisuutena ja sovitettu sen osia toisiinsa. Aina, kun uutta aluetta suunnitellaan, se liitetään malliin. Mallin avulla saadaan arvioitua esimerkiksi virtaamat ja virtaamapiikit eri tilanteissa ja voidaan mitoittaa suunnitellut järjestelmät. Myös veden laatu on liitettävissä mukaan, kuvailee projektipäällikkö Eeva-Riikka Bossmann FCG:ltä.


Hulevesimallin jatkosovelluksena FCG on kehittänyt ohjelman, joka soveltuu kaivosten vesi- ja massataseiden hallintaan.

Verkostosaneeraukset ajankohtaista

FCG:n uusi, ketterä tapa tehdä vuotovesiselvityksiä perustuu mallinnuksen ja mittaustiedon yhdistämiseen. 


Verkosto- ja hulevesisuunnittelun toimialajohtaja Jouni Hyypiä ottaa esimerkiksi jätevesiverkoston saneeraustarpeen määrittelyn.


– Kun viemäriverkko mallinnetaan FCGswmm-ohjelmalla, saadaan saneerausta varten perustietoa, kuten verkoston kapasiteetti ja kapasiteetin tarve tulevaisuudessa. Verkostojen vuotavuus alueittain selvitetään analysoimalla laitoksen omia automaatiotietoja ja täydentämällä niitä tarvittaessa kenttämittauksin. Kun näihin tietoihin yhdistetään paikkatietoanalyysin avulla vielä vikahavainnot, tukostiedot sekä viemäreiden ikä ja materiaali, voidaan koko viemäriverkostolle määritellä saneeraustarve johto-osittain.


Suunnittelupäällikkö Antti Smolander FCG:ltä on tehnyt tällaisen selvityksen äskettäin Jyväskylän Energia Oy:lle.

Älyratkaisut kehittämisen tukena

Smart water eli älyvesi tarkoittaa tekniikoita, jotka mahdollistavat vesihuollon älykkään toiminnan ja kehittämisen. Energiatehokkuus, ongelmien ehkäisy, vedenlaadun parantaminen, vuotojen vähentäminen, asiakaspalvelun parantaminen – kaikkiin näihin avautuu uusia näkymiä.


– On tavallista, että tehdään paljon mittauksia ja tallennetaan valtavasti tietoa, mutta aineistoa ei käytetä. Jos hyödynnetään datankäsittelyn, visualisoinnin, mobiilitekniikan ja paikkatiedon mahdollisuudet, niin saadaan arvokasta informaatiota toiminnan kehittämiseen, sanoo tiimipäällikkö Markus Sunela FCG:ltä.


Tehokkuutta ja toimintavarmuutta


Tampereen Veden teknisen päällikön Heikki Syrjälän mukaan vesihuollon haasteet ovat yleensä kahdenlaisia, teknisiä ja taloudellisia.


– Teknisesti on oleellista, että vettä on joka hetki jakelussa riittävästi ja riittävällä paineella ja se on hyvänlaatuista. Käytännössä veden ominaisuudet ja riittävyys kuitenkin vaihtelevat jakeluverkostossa esimerkiksi putkiston kunnon ja raakaveden laadun mukaan.


Mutta otetaanpa käyttöön älyvesimenetelmät, hän sanoo. Jaellun veden ikä voidaan laskea, ja desinfioinnin vaikutusta voidaan arvioida jopa jokaisessa kulutuspisteessä. Vedenjakelua on mahdollista muuttaa niin, että veden laatu ja riittävyys paranevat. Ennakoitaviin poikkeustilanteisiin voidaan valmistautua riittävän tarkasti, eikä jouduta arvailemaan tilanteen kehitystä.


Tuotantopuolen haasteena ja mahdollisuutena on Syrjälän mukaan kapasiteetin älykkäämpi taloudellinen hyödyntäminen. Esimerkiksi, jos tiedetään, mitä kullakin laitoksella tuotettu vesi maksaa kussakin pohjavesi- ja kulutustilanteessa, voidaan tuottaa optimimäärä vettä siellä, missä se on edullisinta veden laatua vaarantamatta.


Tampereen Vesi on ryhtynyt ratkomaan näitä teknisiä ja taloudellisia haasteita online-mallinnuksen avulla, yhteistyökumppaninaan FCG.


– Nykyisten mittausten ja laskennallisen tiedon avulla voimme tehdä vaikka erilaisia aikatarkasteluja. Tieto lisääntyy ja sen automaattinen tulkinta näyttää, mitä parannettavaa toiminnoissa ja toimintatavoissa on. Samalla voimme lisätä täsmätiedotusta asiakkaille, Syrjälä tiivistää.


Palvelua vankalta pohjalta


FCGsmart-palveluissa yhdistyvät monialainen osaaminen, pitkä kokemus sovelluskehityksestä, uusin ohjelmistotekniikan osaaminen ja tieteellinen tutkimus.


– Lähdemme aina liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja teemme tarvittaessa tutkimus- ja kehitystyötä niin, että sopiva ratkaisu löytyy, lupaa tiimiä vetävä Sunela.


Hän tekee Tallinnan teknillisessä yliopistossa väitöskirjaa vedenjakelun ja -tuotannon energia- ja kustannusoptimoinnista, mikä varmistaa että asiakkaille tarjottava tieto ja ratkaisut vastaavat viimeisimpiä tutkimustuloksia.


FCGsmart-tuotteita ovat esimerkiksi vesihuollon käyttöpäiväkirjasovellus Vera, data-analyysiin sekä tuotannon- ja toiminnanohjaukseen sovellettava Mahti, verkostomallinnusohjelmat FCGnet ja -swmm sekä paikkatietopohjainen tiedonkeruusovellus FCGgis.

FCGsmart


Lisätietoja

Jani Sillanpää
Jani Sillanpää
Johtaja, liiketoiminnan kehitys
Suunnittelu ja tekniikka
jani.sillanpaa a fcg.fi
+358 50 527 9179
Kalle Kiisto
Kalle Kiisto
Toimialajohtaja
kalle.kiisto a fcg.fi
+358 50 366 3548
Jouni Hyypiä
Jouni Hyypiä
Toimialajohtaja
Verkosto- ja yleissuunnittelu
jouni.hyypia a fcg.fi
+358 44 298 1865
Markus Sunela
Markus Sunela
Erikoissuunnittelija
Verkosto- ja yleissuunnittelu
markus.sunela a fcg.fi
+358 40 768 5165