1/2015

Kehityksen kärjessä

11.9.2015

Lähes koko tiimi tapasi kesäkuussa Aalto-yliopistolla Espoon Otaniemessä: Risto Kosonen (vas.), Vilppu Karjalainen, Eveliina Kavander, Panu Rautio, Hannu Ahlstedt ja Sanna-Maarit Jussila. 


Kolme diplomityötä, uusi suunnitteluväline ja arvokkaita yliopistokontakteja. Siinä ensivaiheen antia FCG:n uusiutuvan energian kehitysprojektista.


Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opiskelija Sanna-Maarit Jussila ja Aalto-yliopistossa opiskeleva Panu Rautio tulivat FCG:n talotekniikan toimialalle harjoittelijoiksi keväällä 2013. Työnantaja näki nuorissa potentiaalia, joten pian oltiin ideoimassa diplomitöiden aiheita.


Kun joukkoon liittyi samassa opiskeluvaiheessa ollut Vilppu Karjalainen Aalto-yliopistosta, työt päätettiin teettää yhteisprojektina.


Uutta tietoa uusiutuvista

Opinnäytteissä keskityttiin uusiutuvaan lähienergiaan. Jussila käsitteli geoenergiaa ja lämpötilaolosuhteita. Rautio tutki aurinkolämmön käyttöä kiinteistön absorptiojäähdytyksessä ja muun lämmöntarpeen kattamisessa. Karjalainen selvitti sähköntarpeen kattamista aurinkopaneeleilla ja pien-CHP-laitoksella.


Tutkimusten yhteisenä nimittäjänä oli FCG:n arkkitehtiosaston tekemä palvelurakennuksen virtuaalimalli, jota hyödynnettiin jokaisessa työssä.


– Suunnittelimme 10 000 neliömetrin palvelurakennuksen, josta tehtiin tietomalli. Sen avulla pystyimme suoraan tekemään energiasimuloinnit ja laskemaan kulutukset. Laskimme, miten eri energiantuotantovaihtoehdot soveltuvat rakennukseen ja miten kannattavia ne ovat, tuoreet diplomi-insinöörit selostavat.


FCG:llä töitä ohjasi johtava konsultti Reijo Auvinen ja loppuvaiheessa myös talotekniikan toimialajohtaja Eveliina Kavander. Aalto-yliopistossa ohjaajina toimivat professorit Risto Kosonen ja Matti Lehtonen, TTY:llä professori Hannu Ahlstedt. Molemmat yliopistot ovat uusiutuvan energian tutkimuksessa kärkitoimijoita.


Pelkkää positiivista

Kososen pitää ideaalisena, että opinnäytteeseen löytyy hyvä aihe, oikea ongelma ja vielä osaava ohjaaja.


– Kun yrityksellä on niin paljon mielenkiintoa, että se ohjaa työtä, on kiinnostunut tuloksista ja aikoo myös hyödyntää niitä, niin se on paljon, professori toteaa.


TTY:llä noin 90 prosenttia diplomitöistä tehdään Ahlstedtin mukaan yritysprojekteina. Etuna on aiheiden käytännönläheisyys. 


– Aiheiden ja rahan puolesta saattaisi monikin yritys teettää opinnäytteitä, mutta aina ei ole laittaa niin suurta ohjauspanosta kuin niihin vaaditaan, hän arvelee.


Jussila, Rautio ja Karjalainen kokivat yhteisen työrupeaman motivoivaksi. – Saatiin toinen toisiltamme vertaistukea ja apuakin. Oman aiheen lisäksi tuli näkemystä asioista, joita siihen liittyy.


Kun diiliin kuului vielä työpaikka, niin mikä sen parempaa näinä aikoina. Kaikki kolme työskentelevät nyt nuorempina suunnittelijoina FCG:n talotekniikan toimialalla.  


Saatiin suunnitteluväline

 Kavander arvioi, että yhteisprojektina opinnäytteet toivat yritykselle selvästi suuremman hyödyn, kuin olisi saatu kolmesta täysin erillisestä työstä


– Ohjaajalta se vaatii kyllä kapasiteettia, näkemystä ja sitoutumista, että töistä saadaan ulos sitä, mitä halutaan. Toisaalta, tällä tavalla konsulttiyhtiökin voi tehdä tutkimusta. Se ei onnistuisi normaalitöiden ohella.


Kehitettyä suunnittelutyökalua on tarkoitus jalostaa helppokäyttöisempään muotoon, mutta jo nyt sen avulla on mahdollista tuottaa asiakkaille palveluja. Voidaan esimerkiksi laskea, mitkä energiayhdistelmät toimivat missäkin rakennuksessa ja miten ne vaikuttavat kiinteistön E-lukuun.


Tutkimus on FCG:lle tärkeää, Kavander näkee. – Se auttaa meitä pysymään ajan hermolla. Haluamme olla kehityksen kärjessä ja tarjota asiakkaillemme laadukasta palvelua energiapäätösten tueksi.

teksti: Paula Böhling
kuva: Jarmo Teinilä