2/2012

Hyvää juomavettä entistä varmemmin

1.10.2012

Mäntsälän Vesi huolehtii määrätietoisesti talousveden laadusta toiminta-alueellaan. Vuonna 2011 yhtiö teki yhteistyössä FCG:n kanssa riskikartoituksen ja sen pohjalta riskienhallintasuunnitelman, tavoitteena tuottaa hyvää vettä aikaisempaa varmemmin. Prosessista on tulossa osa laitoksen normaalia toimintaa.

Mäntsälän Vesi päätyi riskikartoitukseen monestakin syystä, mutta yksi tärkeimpiä vaikuttimia oli toimitusjohtaja Hanna Yli-Tolpan mukaan toimintakentän laajuus. Vesiliikelaitokselle kuuluvat Mäntsälän lisäksi Pornaisten ja Pukkilan kuntien vesihuoltolaitosten käyttötehtävät, mutta eivät laitosten investoinnit.

– Halusimme saada päätöksenteon pohjaksi selkeän listan siitä, mitä missäkin on tärkeää laittaa kuntoon, jotta meillä on edellytykset hyvän talousveden toimittamiseen, Yli-Tolppa sanoo.

Tarkistuskierros laitoksilla

Riskikartoitus tehtiin tiiviissä yhteistyössä laitosten käyttöhenkilökunnan kanssa. Kohteina olivat Mäntsälän ylävesisäiliö ja kaksi vedenkäsittelylaitosta sekä Pukkilan ja Pornaisten yhteensä neljä vesilaitosta.

Työ alkoi laitoskäynneillä, joita varten suunnittelupäällikkö Elina Antila FCG:ltä oli tehnyt etukäteen tarkistuslistan. Huomio kohdistettiin käytännön asioihin.

– Jos raakavesikaivo on salaojitettu, katsoimme, onko salaojan toisessa päässä verkko tai läppä, joka estää pieneläinten pääsyn putkeen. Suodattimet käytiin läpi ja vedenottamoiden ikkunat ja ovet tarkistettiin, luettelee Mäntsälän Veden vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi.

– Isot asiat ovat kunnossa, mutta näitä pienempiä ei aina tule ajatelleeksi, vaikka ne vaikuttavat ratkaisevasti veden laatuun, hän lisää.

Useiden vesilaitosten riskikartoituksiin osallistunut Elina Antila on huomannut, että esiin tulee kaikkialla samantapaisia puutteita.

– Myös toimintatavat on syytä käydä läpi, hän muistuttaa. – Esimerkiksi klooraukseen tarvitaan hyvät työohjeet. Aina ei ehkä ole paikalla henkilöä, joka tietää, kuinka tositilanteessa tulee toimia.

Toimenpiteitä riskien minimoimiseksi

Riskikartoitusten jälkeen olivat vuorossa FCG:n vetämät riski-istunnot. Tilaisuuksiin osallistuivat vesilaitoksen edustajat sekä kuntien terveystarkastajat ja teknisen viraston edustajat eli mahdollisimman laajasti kaikki, jotka voivat työssään vaikuttaa veden laatuun.

Riski-istunnoissa analysoitiin kartoitustulokset ja verkostoon liittyvät riskit sekä laadittiin toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi. Niiden pohjalta koottiin riskienhallintasuunnitelma.

Menettely pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukseen, jonka mukaan vesilaitoksilla pitäisi olla Water Safety Plan (WSP), suunnitelma talousveden laadun varmistamiseksi.

– Käytämme riskien arviointiin ja luokitteluun useassa kohteessa hiomaamme menetelmää, jossa arvioidaan riskitekijöiden syitä ja vaikutuksia sekä riskien toteutumisen todennäköisyyksiä. Vaikutus ja todennäköisyys yhdessä määräävät sen, kuinka merkittävä riski on ja kuinka tärkeää sen minimoiminen on, Antila kuvailee.

Menetelmä kuitenkin elää tilanteen mukaan, sillä kunkin laitoksen erityispiirteet on tärkeää ottaa huomioon. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät tulokset jää mappiin, vaan prosessista tulee osa laitoksen normaalia toimintaa.

Toimintamalli osaksi arkea

Jatkossa Mäntsälän Vesi käy laitoksensa läpi keväisin ja syksyisin. Vuosittain pidetään riski-istunnot ja tarkistetaan, onko edellisellä kerralla sovitut toimenpiteet tehty.

– Täällä löytyy kehittämishalua sekä toimisto- että käyttöhenkilökunnasta, Elina Antila sanoo ja kiittää hyvästä yhteistyöstä.

FCG osallistui myös elokuussa 2012 pidettyyn riski-istuntoon, mutta tästä lähin vesilaitos jatkaa työtä omin voimin riskienhallintasuunnitelman avulla. – On kaikkien etu, että asiat pidetään kunnossa, se säästää kustannuksia ja se on myös tapa pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta, Hanna Yli-Tolppa näkee.

– Toivottavasti myös media kiinnostuisi siitä, että vettä tulee ja se on hyvää. Hyvä vesi ei ole itsestäänselvyys.

Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä