1/2015

Kohti energiaomavaraisuutta

9.9.2015

FCG:n energiaomavaraisuuspalvelut.


Parhaita reittejä energiaomavaraisuuteen ovat energiatehokkuuden parantaminen ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttö, kertovat FCG:n asiantuntijat.


Energian kokonaiskulutus on ollut Suomessa viime vuosina hieman alle 400 terawattituntia (TWh). Tuonnin osuus tästä on noin 65 prosenttia, joten omavaraisuusaste on vain noin 35 prosenttia (SVT). 


Tuoreessa hallitusohjelmassa korostetaan omavaraisuuden nostamista uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä.


– Me tuemme vahvasti tätä kehitystä. Siinä on ainoa ekologisesti ja myös ekonomisesti kestävä tie, painottaa toimialajohtaja Ilkka Pihlainen FCG:ltä.


Nykyisin Suomi menettää energiantuonnin vuoksi vuosittain miljardeja euroja ulkomaille. Jos tuonnin sijaan satsataan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin, niin positiiviset vaikutukset ovat Pihlaisen mukaan tuntuvat: kotimaiset investoinnit lisääntyvät, työllisyys paranee, verotulot kasvavat, kiinteistöjen ja alueiden arvo kasvaa – ja uuteen teknologiaan panostavat yritykset menestyvät


Tavoitteena tuottavat ratkaisut

Suunnittelupäällikkö Mika Strachan FCG:ltä suosittelee, että kunnat aloittavat energiaomavaraisuuden tarkastelun tekemällä energia- ja ilmastostrategian sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja energiateknologioiden mahdollisuudet. Kun tulokset esitetään visuaalisesti GIS-karttapalvelussa, on helppo nähdä, mihin kannattaa keskittyä.


FCG tarjoaa energiaomavaraisuuspalveluja myös kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamiseen sekä ylläpitovaiheeseen, jossa kiinteistöjä kehitetään entistä parempaan energian hyötykäyttöön. 


Digitaalisten sovellusten avulla saadaan olevasta tilanteesta tietoa suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelusta ylläpito- ja kehittämisvaiheeseen


– Oleellista on löytää energiatehokkaat ratkaisut, joilla saadaan hyvä sijoitetun pääoman tuotto. Tämä on sijoitussalkun hallintaa, Strachan tiivistää.


Katsomme kokonaisuutta

FCG innovoi asiakkailleen ratkaisuja, joissa tuodaan yhteen energiatehokkuus ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu lähienergia. 


Kuten FinSolar-hankkeen selvitykset osoittavat, auringosta on tullut Suomessa kilpailukykyinen energiavaihtoehto, ja se monipuolistaa mahdollisuuksia. 


– Aurinkosähkö kannattaa etenkin kiinteistöissä, joissa kuluu kesällä paljon sähköä. Sellaisia ovat esimerkiksi ilmastoidut toimitilarakennukset, toteaa FinSolariin FCG:ltä osallistunut johtava asiantuntija Hannu Vinnamo.


Usein paras tulos saadaan usean energiantuotantomuodon yhdistelmällä. Soveltuvuusanalyysi voidaan tehdä esimerkiksi energiakatselmuksen yhteydessä. Energiamallilla mitoitetaan energiajärjestelmät osaksi kokonaisuutta ja lasketaan investoinnin kannattavuus. 


Tarvittaessa FCG suunnittelee koko energiajärjestelmän, kilpailuttaa rahoituksen, hoitaa tukihakemukset, kilpailuttaa laitetoimittajat ja valvoo investoinnin toteutuksen.


Rinnakkaiselo mahdollistuu

Vinnamo ei pidä lähienergiaa ja keskitettyä energiantuotantoa kilpailijoina varsinkaan muutamien kymmenien tuhansien asukkaiden keskittymissä, joille FCG:n palvelut on lähinnä tarkoitettu.


– Digitaalisuus tulee kiinteistöihin, kaukolämpöverkkoihin, kaikkialle. Kehitystä tukee sähkö- ja lämpöverkkojen kaksisuuntaistuminen. Voidaan hyödyntää useita energialähteitä ja viedä ylijäämä verkkoon. Ruotsissa jo tehdään niin, ja Suomessakin aloitellaan. Lähienergian ja keskitetyn tuotannon rinnakkaiselo mahdollistuu, Vinnamo visioi.  

Kannattavaa kunnille

Tekesin FinSolar-hankkeessa on luotu aurinkoenergiahankkeisiin uusia yhteistyö-, hankinta- ja rahoitusmalleja.

Projektinvetäjä Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta kehottaa kuntia tarkastelemaan energiatehokkuus- ja aurinkoenergiahankkeita kokonaisuutena.

– Takaisinmaksuajan käytöstä investointien kannattavuuden arvioinnissa kannattaa luopua tai ainakin käyttää sen rinnalla muita mittareita, kuten sijoitetun pääoman tuottoa.

Näin on, koska järjestelmien käyttöikä on pitkä, jopa 30 vuotta. Takaisinmaksuaika ei silloin kerro kannattavuudesta.

– Näissä investoinneissa kunnat pääsevät helposti plussalle, Auvinen summaa. – Arvonlisäveroa ei ole, korkokannat ovat edulliset ja tarjolla on edullista leasingrahoitusta. Investointien tuotot ovat olleet vähintään 4–9 prosenttia.


Laskentatyökalu löytyy Finsolarin 
verkkosivuilta www.finsolar.net.


Mika Strachan

Mika Strachan kasvattaa osaamisellaan kuntien ja kiinteistöjen energiaomavaraisuusastetta. 



teksti: Paula Böhling
kuvat: Jarmo Teinilä