1/2015

Lisää tietoa, lisää demokratiaa

10.9.2015

Kaupungit ovat entistä suurempia ja mutkikkaampia järjestelmiä, jotka pursuvat paikkoihin ja rakennuksiin sidottua tietoa: suunnitelmia, päätöksiä, historiaa, palautteita ja ideoita. Kehitys antaa mahdollisuuden esittää tämä tieto entistä selkeämmässä muodossa ja lisätä samalla asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. 


Anssi Savisalo on johtava konsultti ja arkkitehti, mutta hän toivoo että hänen käyntikortissaan lukisi ”evankelista”. Hänen työpäivästään kuluu nykyisin suuri osa levittämässä sanomaa informaatioajan ja digitalisaation tuomasta muutoksesta kaupungeissa. 


– Kaupungista on tullut mutkikas sosiaalisten ja teknisten tapahtumien verkko, jota on entistä vaikeampi hahmottaa. Voi kysyä, onko täydellinen hallitseminen ylipäänsä tarpeen, mutta sekä virkamiehille että kansalaisille on ainakin hyödyllistä tietää, mitä kaupungissa tapahtuu.


Yksi esimerkki muutoksesta on tietomallipohjainen suunnittelu, valtava mullistus rakennusalalla. Kynällä paperille piirretty suunnitelma sisältää valtavan määrän dataa, mutta kone ei osaa lukea sitä vaikka suunnitelman kuinka skannaisi.


– Kun piirustuksesta tulee tietomalli, tieto on jollakin tavalla järjestäytynyttä. Ikkunat on esimerkiksi määritelty ikkunoiksi ja ulkoseinät ulkoseiniksi. Silloin aika vaatimatonkin laskentamalli pystyy saamaan siitä jotakin irti – vaikkapa paljonko rakennuksessa on ikkunapinta-alaa tai milloin sieltä on vaihdettu putkitiivisteet.


Tietomallinnus myös kaupunkisuunnitteluun

Tietomallinnus on alkanut rakennussuunnittelusta ja valtaa alaa myös infrasuunnittelussa (katso juttu sivulla xx). Nyt aalto on leviämässä kaupunkisuunnitteluun, ja Savisalo on mukana vaikuttamassa asiaan. Hän vetää kaupunkisuunnitteluryhmää digitalisaatiota ohjaavassa buildingSMART Finland – yhteisössä.


– Päämääränämme on yhtenäistää tapa, jolla kaupunkitietoa kerätään ja säilytetään. Valmistelemme kansallista ohjetta kaupunkimallien rakentamiseen, samaan tapaan kuin juuri julkaistut infrasuunnittelun yhteiset periaatteet (YIV 2014).


Vaikka mallit kuulostavat mutkikkailta ja datan määrä vain kasvaa, muutos tarjoaa mahdollisuuksia. Tietomalleista on lyhyt matka havainnollisiin 3D-malleihin, jotka kertovat maallikolle paljon enemmän kuin perinteiset kartat ja asemakaavapiirrokset.


– Vain murto-osa ihmisistä osaa lukea karttaa tai sisäistää prosessin, jolla kaava syntyy. Vaikka on pyritty havainnollisuuteen ja vuorovaikutukseen, ihmisten tarpeiden maailma on erkaantunut tästä teknisestä suunnittelusta. Kaupunkimallinnus tuo mahdollisuuden taas lähentää jälleen näitä maailmoja.


Asukkaille työkaluja osallistumiseen

Suunnittelutyökalujen ohella Savisalo on mukana luomassa asukkaille työkaluja suunnitteluprosessiin osallistumiseen.


– Yhteissuunnittelu on muotisana, mutta se on osallistavasta suunnittelusta seuraava vaihe. Yhä enemmän keräämme hiljaista tietoa ja ajatuksia kentältä ja tulkitsemme niitä ammattilaisten voimin.


Tieto saadaan myös entistä ymmärrettävämpään muotoon. Vaikkapa vesijohtoverkon kapasiteetti, liikennevirrat, ilmanlaatu tai melu voidaan tuoda paremmin näkyviksi ja niitä voidaan myös hallita.


– Kun tieto pureskellaan ymmärrettävämpään muotoon, on helpompi tehdä päätöksiä ja valintoja. Vaikutusten arviointi on tähän asti ollut pikemminkin vaikutusten haromista – nyt voidaan murskata numeroita ja tehdä simulointeja lennossa, jo suunnittelun aikana.

Kaikille avoin virtuaaliympäristö verkkoon

FCG on juuri julkistanut oman versionsa siitä, mitä avoimella datalla voi tehdä. Se on yhteistyökumppaninsa kanssa luonut verkkoon virtuaaliympäristön, joka on tarkoitettu avoimeksi ekosysteemiksi sovelluskehittäjille. Pohja muistuttaa Google Earthia, mutta se aukeaa heti verkossa ilman erillisiä asennuksia.


Virtuaaliympäristö on pelillinen ja visuaalinen. Sen päälle alan muut toimijat tuovat omia sovelluksiaan. Alusta on avoin kaikille kansalaisille ja ammattilaisille, jotta he voivat kehittää siellä ennennäkemättömiä rakennettuun ympäristöön liittyviä palveluita, sanoo Anssi Savisalo.


Alusta yhdistää muun muassa Kuntaliiton, kaupunkien, GTK:n ja Tilastokeskuksen dataa. Siihen voi myös hakea avoimista rajapinnoista reaaliaikaista dataa vaikkapa Helsingin raitiovaunujen liikkeistä.


– Kunnille tämä muodostaa ilmaisen karttapalvelun, jota on myös hauskempi käyttää ja se kehittyy nopeammin kuin nykyiset vastaavat. Alusta muuttaa esimerkiksi vanhan, luotetun kuntatalouslaskennan. Kunnat eivät enää tilaakaan konsultilta laskentaa projektina, vaan tekevät sen itse verkossa, pelillisessä 3D-ympäristössä.


Savisalo miettii jo, millaisia sovelluksia lahjakkaat hakkerit saavat aikaiseksi, kunhan pääsevät käsiksi alustaan.


– Haastamme isot järjestelmätoimittajat applikaatioajattelulla. Uskomme, että keskitettyjen järjestelmätoimittajien aika alkaa olla ohi ja tieto jaetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raakana. Sen päälle sitten rakennetaan ketterästi muuntautuvia toimintoja ja palveluja, jotka verkottuvat keskenään.

teksti: Heidi Hammarsten
kuva: Jussi Partanen