1/2015

Kokeilukulttuuri kukoistamaan

10.9.2015

Kaija Majoinen ja Jarmo Asikainen rohkaisevat kuntia kokeilemaan. Tukea on tarjolla! 



Selvityksiä, suunnitelmia ja strategioita tarvitaan, mutta niiden rinnalle ovat nousemassa kevyet ja ketterät kehittämisen keinot.


Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on kokeilukulttuurin käyttöönotto. Se nähdään keinona tukea maan uudistumista ja ”tuottavuusloikkaa”.


Mitä kokeilukulttuuri ja kokeilut voisivat tarkoittaa kunta-alalla, sitä pohdiskelevat seuraavassa tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Suomen Kuntaliitosta ja toimialajohtaja Jarmo Asikainen FCG:ltä.


Tehdään rohkeasti toisin

 Kokeilukulttuurille on ominaista toiminnan ennakkoluuloton kehittäminen, vanhasta luopuminen ja epäonnistumisen salliminen.


– Lähdetään eri tasoilla ja eri keinoilla etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Tehdään rohkeasti toisin ja myös arvioidaan, mikä toimii, mikä ei. Perusteellisen selvittämisen sijaan kehitetään toimintaa tekemisen ja pilotoinnin kautta, Majoinen luonnehtii.


Oleellista on kuntalaisten, järjestöjen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden mukaan ottaminen: kuntien ja järjestöjen yhteistyö, yritys-kuntayhteistyö, hallintorajojen ylittäminen ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa.


Kokeilukulttuurin edistäminen kytkeytyy moniin muihin muutoksiin ja hallituksen kärkihankkeisiin, kuten sääntelyn purkamiseen ja digitalisaatioon, toteaa Asikainen. 


– Miten voidaan normiohjautuvassa hallinnossa toimia uudella tavalla? Tarvitaan kansallisen ohjauksen väljentämistä ja paikallista rohkeutta käyttää toimintavapautta. Toinen keskeinen kysymys on, mitä voidaan digitalisoida, millä vauhdilla ja miten. Digitalisaatio mahdollistaa uusia toimintamalleja, esimerkiksi sähköiset kokouskäytännöt.


Uudella asenteella

Kokeilukulttuuri ei toki ole kunnille aivan uusi asia. Kulttuuripohjaa on, joskin kuntien välillä on eroja, Majoinen sanoo


– Toiset ovat hyvin aktiivisia kehittäjiä ja aina etukenossa, toiset ottavat mallia edelläkävijöistä, osa etenee perinteisemmin.


Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen suhtautuminen vaikuttaa Asikaisen mukaan paljon. – Kokeilukulttuurin luominen on johtamiskysymys. Kokeileva ilmapiiri pitää ulottaa koko henkilöstöön ja kansalaisyhteiskuntaan asti.


Majoisen mielestä monia asioita voidaan jo nyt lähteä tekemään toisin. 


Jos esimiehet entistä useammin kysyisivät, ”mistä juuri sinä energisoidut työssäsi”, saataisiin kokeilemista, joka tuottaa työn iloa ja työn imua – joka palkitsee.


– Ei kehittämisen tarvitse olla aina niin juhlavaa. Annetaan arvo myös arkiselle kehittämiselle ja kokeilulle. Tärkeää olisi ihan sekin, että henkilöstö alkaisi tuunata omaa työtään – miettisi, miten nykytyöstä saisi innostavampaa ja vaikuttavampaa.


Jokaiselle valtaa ja vastuuta oman työnsä järjestämiseen, Asikainen tiivistää. – Jos kunnassa on töissä tuhat ihmistä ja jokainen petraa prosentin verran tuottavuudessa, laadussa ja uusissa innovatioissa, niin saadaan valtavasti aikaan.


Tulokset näkyviin

 Majoinen toivoo, että kokeilukulttuuri nousisi vahvasti kunnista käsin. 


– Näen, että Kuntaliiton ja muiden kansallisten toimijoiden roolina olisi enemmänkin luoda hyvät edellytykset kuntien ja kuntakentän uudistumiselle. 


Kuntaliitto-konserni on erittäin tärkeä sillanrakentaja kuntien ja valtion välillä. Muutoksen onnistuminen edellyttää luottamuksellista tiedon ja kokemusten vaihtoa.


Konsernin verkostomainen toimintatapa ja kehittämisohjelmat tukevat muutosten toteuttamista tälläkin hetkellä.


– Erityisen tärkeää on saada näkyväksi kunnissa tapahtuvaa kehittämistä, hyviä käytäntöjä ja kokeiluja, Majoinen näkee.


Keskeisessä asemassa ovat viestintä ja verkostot, kuten Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -verkostoprojekti (USO),Seutukaupunkiverkosto, Kehyskuntaverkosto ja Kuntademokratiaverkosto. 


Kokeilukulttuuria edistää myös valtioneuvoston kaslian kokeilutoimisto. 


Yliopistoyhteistyön kautta saadaan kansainvälisiä kokemuksia ja esimerkkejä. Yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kanssa selvitetään kuntien edellytyksiä kokeilukulttuurin rakentamiseen.


– Uudet palvelumallit ja toimintojen digitalisointi ovat yksi avain tulevaisuuden haasteista selvämiseen, Asikainen summaa.


FCG tarjoaa uudistusten ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen asiantuntemusta ja konsultointia.

teksti: Paula Böhling
kuva: Jarmo Teinilä