1/2015

Kuntien laskentatoimi vaatii uusia taitoja

10.9.2015

Pekka Etelälahti



Konsernitilinpäätös on kuntien laskentatoimen kestohaaste, jossa on riittänyt koulutettavaa 20 vuodeksi. Uutta pureskeltavaa ovat tuoneet organisaatiomuutokset, palvelukeskusmalli sekä taloushallinnon muuttuminen sähköiseksi.


Kuntien laskentatoimeen vaikuttavat sekä kuntakentän että taloushallinnon muutostrendit. Pasi Leppänen tuntee hyvin molemmat, sillä hän on seurannut alaa jo parinkymmenen vuoden ajan tilintarkastajana, kunnan taloushallinnon tehtävissä ja laskentatoimen kouluttajana. 


– Talouden johtamisen merkitys kunnissa kasvaa edelleen, kun eletään niukan talouden aikaa. Tarvitaan tarkkaa tietoa oman toiminnan sisällöstä ja kustannuksista sekä siitä, miten päätökset vaikuttavat talouteen. Kirjanpitäjän ammattinimike alkaa olla suppea, ehkä kunnissakin siirrytään enemmän controllerin rooliin, arvioi Leppänen.


Leppänen on ollut alusta asti vahvasti mukana FCG:n Kunnan ja kuntayhtymän laskentatoimen koulutusohjelmassa, joka käynnistyy nyt 20:nnen kerran. Ohjelmalle syntyi tarve 1990-luvun puolivälissä, kun kuntien taloudellinen raportointi oli muuttumassa kirjanpitolain mukaiseksi.


Siihen meni useampi vuosi, kun opeteltiin kirjanpitolain mukaisia käytäntöjä ja silloin myös opiskelijamäärät olivat suurimmillaan. Vuosien mittaan laskentatoimen koulutusohjelman on käynyt läpi varmaan lähemmäs tuhat henkilöä, kertoo FCG:n koulutuspäällikkö Pekka Etelälahti.


Monia titteleitä ja taustoja

Koulutusohjelma on vähitellen muuttunut maailman mukana, mutta siinä on myös aikaa kestäneitä osia.


– Tämä ei ole ajankohtaisohjelma, vaan hyvin vankka neljän jakson täydennyskoulutusohjelma. Sen osallistujilla on ollut monenlaisia titteleitä ja taustoja. Tyypillisiä ovat taloussihteeri, talouspäällikkö tai kirjanpitäjä, Etelälahti kuvaa.


Leppänen vahvistaa, että osallistujajoukko on nykyisin entistä moninaisempaa.


– Mukana on myös controller-tehtäviä tekeviä sekä päälliköitä. Lisäksi on paljon yrityksistä siirtyneitä, jotka tarvitsevat kuntapuolen osaamista. Tenteistä näkyy, että osallistujilla tietyt alueet ovat jo vahvoja, mutta toiset heikompia.

Etelälahden mukaan konsernitilinpäätös on kestoaihe, joka on aina koettu hankalaksi. Nyt se on erityisen kuuma, kun kuntalaki muuttaa käsitystä kuntakonsernista. 


– Kaupungilla voi olla toistasataa konserniyhtiötä, kyllä siinä on tilinpäätöksen laatimisessa haasteita, sanoo Etelälahti.


Entistä mutkikkaampi kokonaisuus

Leppänen arvioi, että koulutuksen kaikki osat ovat muuttuneet omalla tavallaan. Kirjanpitoonkin tulee uutta ohjeistusta koko ajan, vaikka peruslainsäädäntö pysyy samana. Kuntakonserni taas on vuosien varrella monimutkaistunut.

– Kunnissa on ollut paljon liikelaitoksia, joita on ollut pakko yhtiöittää. Iso osa toiminnasta on siirtynyt kuntayhtymiin ja kokonaan kuntayksikön ulkopuolelle. Organisaatio on pirstaloitunut ja muuttunut monimutkaisemmaksi, mikä tuo talouden ohjaamiselle lisää haasteita, kuvaa Leppänen.


Kuntien taloutta ei voi enää ohjata budjetilla yhtä tiukasti kuin ennen. Tilalle on tullut konserniohjaus ja välillinen ohjaus. Yksityistämistrendikin vaikuttaa kuntien taloushallintoon.


– Tietoisuus oman toiminnan kustannuksista on tullut vahvasti mukaan kuvaan. Onko fiksumpaa tehdä itse vai ostaa ulkopuolelta – ei ole helppoa ratkoa näitä kysymyksiä, Leppänen sanoo.


Myös kuntien taloushallinnon organisointi on muuttunut. Yksityisen sektorin mallin mukaisesti taloudenpitoa on siirretty palvelukeskuksiin eli työ keskittyy. Toisaalta taas sähköinen ostolaskujen kierto siirtää tiliöintiä talousammattilaisilta yksiköihin.


Erikoistumisessa on vaaransa

Parhaassa tapauksessa kun kirjanpitoa automatisoidaan, rutiinitehtäviä jää pois ja tilalle tulee esimerkiksi kustannuslaskentaa ja erilaisten vaihtoehtojen vertailua. Tämä vaatii kaikkien talouden palasten ja niiden välisten yhteyksien ymmärtämistä, painottaa Leppänen.


– Talousammattilaisten erikoistuminen ei välttämättä ole pelkästään positiivista. Kun työt kovasti keskittyvät, on vaara että muu ammattitaito ruostuu. Pitäisi kuitenkin osata katsoa asioita myös muista näkökulmista.


Maailman sähköistyminen näkyy laskentatoimen koulutuksessakin. Leppänen muistelee alkuvuosia, kun kaikki tehtävät tehtiin paperille ja korjattiin käsin. Nyt verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen on itsestään selvää.


– Mutta kyllä myös lähipäivistä pidetään edelleen kiinni. Niissä ihmiset tutustuvat toisiinsa ja voivat vaihtaa kokemuksia. Myös kouluttajalle palaute ja jatkuva vuorovaikutus kuulijoiden kanssa on äärimmäisen tärkeää.  

teksti: Heidi Hammarsten
kuva: Jarmo Teinilä