1/2015

Kuntajohtaminen on jatkuvaa muutosta

10.9.2015

Marita Lehikoinen


Kuntajohtamista verrataan monesti yrityksen johtamiseen – mutta itse asiassa yritysjohtajan elämä on monessa suhteessa yksinkertaisempaa. Erityisesti kuntien johtajat tarvitsevat muutosjohtamisen ja verkostojohtamisen osaamista.


Kuntajohtamisen kuumat aiheet nousivat esiin alkukesästä, kun kunnanvaltuustojen ja –hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat ensi kertaa kuntapuheenjohtajapäiville FCG:n ja Kuntaliiton kutsumina. Tapaamiseen osallistui myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio. Annetaan hänen ja FCG:n toimialajohtajan Marita Lehikoisen kertoa, mikä kuntien johtamisessa on nyt ajankohtaista.


Miten sote ja uusi hallitusohjelma vaikuttavat kuntien rooliin?

”Ykkösasia on totta kai, mitä uusi hallitusohjelma tarkoittaa. Muun muassa soten takia kuntien tehtäväkenttä tulee muuttumaan, mutta mihin suuntaan? Vielä ei tiedetä, onko kunnalla muuta kuin maksajan rooli sotessa”, tiivistää Sari Rautio.


Raution mukaan kuntien puheenjohtajat kuitenkin uskovat kuntien tarpeellisuuteen edelleen. He kävivätkin keskustelua myös uusista mahdollisuuksista: mitä kunta voi tehdä seudun elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä?


Proaktiivinen toiminta ja uudet ideat vaativat hyviä verkostoja, joissa parhaat ajatukset leviävät ja toteutuvat yhteistyön avulla.


Marita Lehikoinen huomauttaa, että kunta ei itse voi valita perustehtäväänsä kuten yritys.


”Kuntien taloudelliset reunaehdot ovat myös huomattavasti tiukemmat ja haastavammat kuin useimpien yritysten. Kunnan johtaminen on kuin monen yrityksen johtamista yhtä aikaa, ja se asettaa erityisvaatimuksia johtamiselle.”


Miten luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon suhde kehittyy?

Kuntajohtamisen erityispiirre on luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon toimiminen rinnakkain. 


”Kuntien johtaminen on mitä suurimmassa määrin verkostojohtamista jo nyt. Se vaatii vahvaa tavoitteiden asettamista. Pitää myös olla kollegoita, joiden kanssa voi sparrata asioita”, Rautio kuvaa.


Kaksoisjohtamiseen on jo nyt erilaisia malleja, kuten poliittisesti valittu pormestari kunnan johtajana.


Rautio uskoo, että kokopäiväisten luottamushenkilöiden määrä tulee lisääntymään, kun kuntien johdossa käsiteltävät asiat monimutkaistuvat ja niitä tulee lisää.


”Kaksoisjohtaminen on itse asiassa aika moderni toimintatapa. Tämä on tiimijohtamista ja yhteistyötä”, sanoo Rautio.


Lehikoinen muistuttaa, että virkamiehillä on vahvaa substanssiosaamista, jota demokraattisesti valitut päätöksentekijät voisivat hyödyntää nykyistä tehokkaamminkin.


”Peräänkuulutan rohkeutta kokeilla ja tehdä myös toisin kuin tähän asti on totuttu”, sanoo Lehikoinen.


FCG kouluttaa sekä kuntien poliittista johtoa että virkamiesjohtoa. Ohjelmat ovat toistaiseksi erillisiä, mutta Lehikoisen mukaan molemmissa pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä.


”Tarkastelemme taloudellisia asioita ja johtamisjärjestelmää molemmilta puolilta. Pyrimme auttamaan yhteisen näkemyksen luomisessa. Tavoitteena on ottaa molempien puolten vahvuudet huomioon alati muuttuvassa ympäristössä.”

Miten kunnat pysyvät ajan tasalla muutosjohtamisessa?

Rautio arvioi, että muutos on kunnissa jo jatkuvaa eikä sitä voi enää erottaa normaalista työstä.


”Esimerkiksi Hämeenlinnassa lähdemme käynnistämään uutta toimintamallia eikä stabiilia tilannetta ole odotettavissa ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Siksi kaikenlainen koulutus ja verkostoituminen ovat kuntajohdolle tosi olennaisia.”

Yhä useampi kunta yhtiöittää liiketoimintaansa ja muuttuu konserniksi, joten johtamiseen tulee mukaan taas uusia elementtejä.

”Kun kunta yhtiöittää, tulee muutoksia johtamisjärjestelmään ja etenkin henkilöstöjohtamiseen. Kunnan konsernijohtaminen ulottuu yhtiöitettyjen laitosten toimitusjohtajiin asti. Samalla mukaan tulevat yrityselämän lainalaisuudet”, Lehikoinen kuvaa.


Yhtiöittämistapauksista julkisuuteen nousevat usein ongelmatapaukset ja kiistat. Lehikoisen mukaan ne voi välttää avoimuudella ja ennakoinnilla.

”Prosessin mahdollisimman hyvä valmistelu auttaa välttämään sudenkuopat. On mietittävä, kuka saa tietää tulevasta ja milloin, mikä on kunkin osapuolen vastuu prosessista. On tiedettävä faktat ja tunnistettava päätösten vaikutukset.”


Miten kuntajohto voisi kehittyä viestinnässä ja julkisuuden hallinnassa?

Harvan yrityksen johto on yhtä tiukassa julkisessa seurannassa kuin kuntien johto ja päätöksenteko on. Julkisuus myös tarttuu huomattavasti hanakammin ikäviin asioihin ja epäkohtiin.

”Ihmettelen mistä johtuu, että mielikuvat vaikuttavat julkisuudessa paljon enemmän kuin faktat. Esimerkiksi Hämeenlinnan kuntaliitosten jälkeen mielikuva on, että palvelut ovat kadonneet liitoskunnista. Kuitenkin asiakastyytyväisyyskyselyissä tyytyväisyys palveluihin on parantunut”, Rautio huomauttaa.


”Uskottavinta viestintää on se, jota kaupunkilaiset itse vievät eteenpäin. Ei paljon lämmitä, jos kunnan virallinen viesti on ristiriidassa kuntalaisten kokemusten kanssa.”


FCG:n kuntapuheenjohtajaohjelmassa käsitellään Lehikoisen mukaan myös toimivaa viestintää ja vuorovaikutusta.


”Haemme parhaita käytäntöjä ja osallistujat kuulevat, miten muualla on toimittu. Hyvät kokemukset ja verkostot ovat kultaakin kalliimpia”, sanoo Lehikoinen.

teksti: Heidi Hammarsten
kuva: Jarmo Teinilä