1/2015

Jättimäinen purku-urakka

11.9.2015

Juhani Isoherranen (vas.), Kari Hartikainen ja Nina Lamberg-Vuorinen tietävät tarkalleen, kuinka projekti etenee.



Metsälän maaliikennekeskus suljettiin kesäkuussa. Jäljellä ovat tyhjät terminaalit ja autio asfalttikenttä. Pian ne on purettu pois asuntorakentamisen tieltä.


Helsingin kaupungin omistama noin 14 hehtaarin maa-alue Metsälässä, Käpylän kupeessa, on toiminut logistiikan tukikohtana vuodesta 1970. Kaupungin vuokralaisina ovat olleet DB Schenker ja Kaukokiito. Terminaalirakennuksia on neljä, ja niistä DB Schenker omistaa kaksi, Kaukokiito ja kaupunki molemmat yhden. Vuokrasopimukset päättyvät kuluvan vuoden lopussa.

 
Yhteistyöllä eteenpäin

DB Schenker siirsi pääkaupunkiseudun terminaalitoimintonsa ja Suomen pääkonttorinsa kesäkuun lopussa Vantaan Viinikkalaan, Kehä III:n tuntumaan.


Kiinteistöjohtaja Risto Lehtikankaan ajatukset ovat edelleen myös Metsälässä, sillä vuokralaisten velvollisuus on purkaa omistamansa rakennukset ja ennallistaa maat.


– Tämä on kova haaste yhtiölle ja myös minulle henkilökohtaisesti, koska en tunne purkamispuolta. Se on erittäin lupasäänneltyä ja tarkkaa toimintaa, voisi sanoa, että vähintään yhtä säänneltyä kuin uuden rakentaminen, Lehtikangas luonnehtii.


– Ja kyllä tämä on meille haaste myös taloudellisesti, tähän on pitänyt varautua vuosikausia, hän lisää. 


Prosessin helpottamiseksi osapuolet tekivät purkutöistä yhteistyösopimuksen ja hankkivat FCG:n rakennuttajakonsultiksi vetämään hanketta. 


– Olemme tehneet suunnitelmat yhteistyössä. Onneksi mukana on Kari Hartikainen Helsingin kaupungilta, hän on kokenut tällaisessa hommassa.


Edullisempaa kuin erikseen

Kiinteistöviraston tilakeskuksessa työskentelevällä projektinjohtaja Kari Hartikaisella on toden totta kokemusta, sillä hänen päätyötään on kaupungin purkuhankkeiden ja myös uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden vetäminen.


Maaliikennekeskuksen projekti on hänellekin suurimmasta päästä.


– Tämä on Helsingin mitassa iso purkuhanke. Voisi verrata esimerkiksi Jätkäsaareen, tämä on noin puolet siitä. Sompasaari oli hieman isompi. 


Kokonaiskustannukset ovat Hartikaisen mukaan noin 2 miljoonaa euroa.


– Kustannuksia syntyy, mutta jos purku tehtäisiin neljänä erillisenä hankkeena, hinta olisi kaksinkertainen. Tämä tulee 50 prosenttia edullisemmaksi kaikille osapuolille, yhteistyö kannattaa, hän toteaa kerraten vaiheita:


Ensimmäiseksi Vahanen Oy kartoitti haitta-aineet rakennuksista, sitten FCG teki pilaantuneiden maiden PIMA-tutkimuksen. Siltä pohjalta purkusuunnittelijat, pääsuunnittelijana Ramboll Oy, tekivät purkusuunnitelmat ja valmistelivat purkulupahakemukset. Terminaalien purku-urakat alkavat syyskuussa.


Tilanne hallinnassa

Projektipäällikkö Nina Lamberg-Vuorinen FCG:ltä huolehtii, että hanke etenee tavoitteiden mukaisesti. Töiden valvojana ja turvallisuuskoordinaattorina toimii projektipäällikkö Juhani Isoherranen FCG:ltä. 


Asetelma on mielenkiintoinen esimerkiksi hankinnan näkökulmasta, Lamberg-Vuorinen sanoo.


– Kaupungin osalta on pelattava julkisen hankinnan sääntöjen mukaan, kun taas kuljetusliikkeiden kanssa on normaali yksityinen kilpailutusprosessi. Hankintasopimukset tehdään kaikkien kolmen osapuolen kanssa erikseen. 


Purkamisen hoitavat urakoitsijat, mutta kysytäänpä projektipäälliköltä purkujätteestä. 


Jätettä on arvioitu syntyvän kaikkiaan 120 000 tonnia, yli puolet siitä on teräsbetonia ja asfalttia.


– Purku pyritään tekemään niin, että jäljelle jää mahdollisimman paljon puhdasta betonia ja kiviainesta, joka voitaisiin murskata paikan päällä ja hyödyntää maanrakennusaineena. Läjittäminen alueelle vaatii kuitenkin ympäristöluvan, ja sen hakee urakoitsija


Puu, eristeet, haitta-aineet ja muu materiaali toimitetaan asiaankuuluviin keräyspisteisiin periaatteella: jokainen kuorma ja kuljettaja voidaan jäljittää. 


Valmista tulee toukokuun loppuun mennessä. Silloin on purettu terminaalien lisäksi asfalttialueet, on kuorittu pilaantuneet maat ja tehty viimeistelytyöt. 


Jäljellä on puhdasta maata uuden asuinalueen pohjaksi.  

Purkujätteen määriä

  • teräsbetonia 32 000 t
  • asfalttia 37 000 t
  • tiiltä 1 300 t
  • terästä 850 t
  • kattohuopaa 540 t
Metsälän maaliikennekeskus

Maaliikennekeskuksen toiminta päättyi 27. kesäkuuta. Tällaiselta alueella näytti kaksi päivää aikaisemmin. 



teksti: Paula Böhling
kuvat: Jarmo Teinilä