1/2016

Osa-alue kerrallaan kuntoon

15.2.2016

Maija Valta ja Jorma Haapanen ovat ottaneet rohkeita askelia. Moni valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä eteen tuleva asia on jo hoidettu kuntoon.


Kotkan kaupunki on uudistanut sote-toimintojaan määrätietoisesti. Ei ole tehty yhtä suurta muutosta, vaan asioita on edistetty osa-alue kerrallaan, ulkopuolisia asian­tuntijoita hyödyntäen.


Kotkassa sote-palvelujen painopiste on aikaisemmin ollut raskaissa korjaavissa palveluissa, jolloin ennaltaehkäisevät, kevyemmät palvelut eivät ole toimineet. Hoitoketju ei ole toiminut ja se on näkynyt voimakkaana kustannusten kasvuna, kertoo Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen.


Uudistaminen aloitettiin vanhusten koti­hoidon työprosessista. Kun työajanseurannan mukaan asiakkaan luona vietettiin ennen vain 30 prosenttia kokonaistyöajasta, niin tällä hetkellä ollaan 50 prosentissa ja tavoite on 60.


– Nyt kotihoito alittaa budjettinsa, eikä kyse siis ole resurssien vähentämisestä vaan päinvastoin.


Seuraavina tarkasteluun tulivat Karhulan terveyskeskussairaalan toiminta, avoterveydenhuolto, lastensuojelu ja vammaisten henkilökohtainen apu.


– Olen päässyt kokeilemaan, onko oikeasti mahdollista soveltaa niitä oppeja, mitä kymmenissä kunnissa FCG:n konsulttina annoin. Kyllä se näköjään mahdollista on, toteaa Kotkan terveysjohtaja Maija Valta.


Myös Haapanen on tyytyväinen. – Tulokset näkyvät luvuissa ihan järjestään. 

Hoitoketju toimimaan

Kehittämiskohteita valittaessa keskeisenä ohjenuorana on ollut Suomen Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien kustannusvertailu. Sieltä on otettu työstettäväksi alueita, jotka poikkeavat eniten keskiarvosta


– Esimerkiksi avoterveydenhuollossa kaupunki jaettiin 24 osaan niin, että jokainen kuntalainen sai oman vastuulääkärin ja vastuuhoitajan. Määriteltiin selkeästi, mikä on ensiapuluonteista hoitoa, mikä on päivystystä, mikä kiireellistä hoitoa ja mikä kiireetöntä. Terveysasemille on varattu resurssia sekä kiireiselle että kiireettömälle vastaanotolle, tavoitteena päivystyksen käytön vähentäminen, Valta selostaa toimenpiteitä. 


Aikaisemmin päivystyskäyntejä oli 55 000 vuodessa, nyt 19 000. Kuluvan vuoden tavoite on 15 000. 


Koko hoitoketjusta on voitu vähentää paikkoja. Nyt hoitoketju toimii ja kustannukset on saatu kuriin. Asiakkaat ovat oikeassa paikassa, eikä missään joudu jonottamaan.

Asiat samaan pöytään

Tuorein uudistus on päihdepalvelujen siirto sosiaalitoimen alta terveydenhuollon vastuualueelle, Miepä-keskukseen.


– Meillä on pitkä historia siinä, että päihdeasiakkaat on ohjattu A-klinikalle. Tästedes päihde- ja mielenterveysasiat hoi­detaan saman pöydän ääressä ja mukaan tuodaan myös sosiaalihuollon osaaminen.


Rahallisena tavoitteena on 1,5 miljoonan euron säästö kahden vuoden 
aikana. Ensisijaista on kuitenkin pääl­lekkäisyyk­sien poistaminen ja asiakaslähtöisyys, euroja säästyy sivutuotteena.


Kuluvan vuoden isoihin asioihin kuuluu myös lastensuojelun siirto lasten- ja nuorten palveluiden lautakunnan alle, uuteen Perhe­palvelut-kokonaisuuteen.

Valmiiksi tehty

Haapasen mukaan kaikki tekeminen on ollut täysin linjassa valtakunnallisen sote-
uudistuksen kanssa. 


– Sotehan on alkuvaiheessa hyvin hallinnollinen remontti. Tämä operatiivinen teke­minen on sitä, että pyritään raskaasta kevyempään ja korjaavasta ennaltaehkäisevään. Kaikki, mikä lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta, on sitten valmiiksi tehty.


Ja miksi on onnistuttu? Haapasella ja Vallalla on siihen selvä vastaus: on riittävät valtuudet tehdä asioita, yhteinen näkemys ja tahtotila sekä hyvä keskusteluyhteys henkilöstön ja pääluottamusmiesten kanssa.

Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä ja
FCG:n kuva-arkisto

Osa-alue kerrallaan