1/2016

Siun sote toteutuu

15.2.2016

Pohjois-Karjalan kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on pitkä yhdessä tekemisen perinne. – Aika jumppa tässä silti on, tuumivat Anu Niemi ja Vesa Korpelainen.


Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi ovat päättäneet perustaa kuntayhtymän, joka tuottaa sote-palvelut alueen noin 170 000 asukkaalle.


Siun sote -nimellä kutsuttu kuntayhtymä yhdistää 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoidon samaan organisaatioon. Palvelutuotanto siirtyy uudelle kuntayhtymälle vuonna 2017. 


– Tälle tielle lähdettiin, koska kunnissa tunnistettiin resurssien niukkenemisesta johtuva tarve uudistaa sote-palveluita tulevaisuuden tarpeisiin, kertoo perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Anu Niemi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä


Valmistelun pohjana ovat henkilöstön ja asukkaiden näkemykset nykyisten palvelujen ongelmakohdista. 


– Erityishuomio kohdistuu sote-palveluita runsaasti tarvitseviin. Samat henkilöt saattavat käyttää esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja lastensuojelupalveluita. Tarkoituksena on koota tällaiset moniasiakkuusprosessit yhteen, jolloin ”ei kuulu minulle” -tyyppiset tilanteet vältetään ja myös rahaa säästyy. 

Tukea hyvinvointityöhön

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin kuntien tehtävä. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toteuttaman Väestöterveyttä yhteistyöllä -hankkeen ansiosta maakunta on tässä jo pitkällä. Moni kunta on esimerkiksi tottunut käyttämään uutta johtamisen välinettä: sähköistä hyvinvointikertomusta. 


Nyt työkalut ovat koko alueella yhtäläiset, sillä Siun sote on hankkinut sähköisen hyvinvointikertomuksen lisenssin jokaiselle alueen kunnalle.


– Hyvinvointityö on kuntien tärkeintä työtä ja hyvinvointikertomus hyvä väline tämän kokonaisuuden hahmottamiseen, Niemi summaa. 


Kukin kunta vastaa omasta hyvinvointi­kertomuksestaan, mutta yhteisen välineen toivotaan edistävän yhteisen sävelen löytymistä. Siun sote pystyy näin myös paremmin tukemaan kuntien hyvinvointityötä.

Suunnittelua ja seurantaa

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen näkee, että hyvinvointikertomus on kunnissa keskeinen suunnittelutyökalu. Sen kautta saadaan tieto, jonka pohjalta tehdään päätökset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 


– Onnistumisen kannalta on oleellista, miten kunnat ja sote keskustelevat keskenään ja sovittavat tekemisiä yhteen.


Professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta korostaa, että työtä täytyy koordinoida sekä sote-organisaation että kuntien puolella.


– Kun väline on käytössä koko alueella, niin se mahdollistaa samanlaisen toimintamallin kuntien ja sote-organisaation väliseen keskusteluun.


Sähköisen hyvinvointikertomuksen odo­­te­­taan auttavan sekä suunnittelussa että seurannassa. 

Iso askel otettu

Anu Niemen mukaan Siun soten ratkaisut ovat sovitettavissa valtion taholta tuleviin malleihin ja rahoitusratkaisuihin.


– Sote-tuotannon harmonisoiminen on joka tapauksessa edessä. Ratkaisut eivät tule mistään yksityiskohtaisina, vaan malleja on enemmän tai vähemmän sopeutettava kunkin sote-alueen tarpeisiin. 

Teksti: Paula Böhling
Kuva: PKSSK kuva-arkisto

Siunsote