1/2016

Askelia kohti alueellista sote-johtamista

15.2.2016

Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kunta­yhtymä ovat edelläkävijöinä tekemässä kehitystyötä, joka tulee joka tapauksessa tehtäväksi – koko maassa.

Kehittäminen lähti liikkeelle tiedosta, että 10 prosenttia kaupungin asukkaista kerryttää noin 80 prosenttia sote-kustannuksista ja että moni heistä käyttää vuodessa jopa neljää palvelua, moni myös useita erikoissairaanhoidon palveluita, kertoo Hämeenlinnan kaupungin tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari (oikealla).


– Tämä johti ajatukseen, onko palvelukokonaisuudet mietitty fiksusti. Jos asiakas saadaan esimerkiksi leikkauksen jälkeen kuntoutumaan nopeasti niin, ettei hän tarvitse ympärivuorokautista hoivaa, se on iso asia sekä kustannusten että asiakkaan itsensä kannalta. 


Tähän asti on pikemminkin optimoitu yksittäisten palvelujen tuotantoa ja talon sisäisiä prosesseja, jatkaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Seppo Ranta (vasemmalla). 


– Mutta kun tilanne on tämä, että samat asiakkaat käyttävät monia palveluja, oleellista on saada kokonaiskuva. 


Tämän vuoksi hankittiin FCG:n Alue-Ecomed, alueellinen laskentatoimen ratkaisu sote-suunnitteluun ja -seurantaan. Vuonna 2015 pilotoitiin lonkan ja polven keinonivelleikkauspotilaiden hoitokokonaisuuksia.

Prosessit ovat yhteisiä

Pilotin myötä Nurmikari ja Ranta ovat tulleet selvään päätelmään: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon prosessit ovat yhteisiä ja niitä pitää kehittää yhdessä. On suunniteltava, kuinka palvelut integroituna toteutetaan ja mihin prosesseihin erityisesti pitää kiinnittää huomiota.


– Jos ajatellaan sote-uudistuksen valtakunnallista kolmen miljardin säästötavoitetta, niin eihän siihen päästä ellei päästä kiinni kalliiden potilaiden hoitoon. Me olemme jo aloittaneet sen työn. 


Eikä sote-uudistus automaattisesti tarkoita, että prosessit oikenisivat, Nurmikari lisää. – Meidän on joka tapauksessa itse parannettava asiakkaiden hoitokokonaisuuksia. Näen suuria toivon pilkahduksia siinä, että asenteet ovat kypsiä muuttumaan.


Myös Ranta uskoo, että palvelujärjestelmä aletaan nähdä yhtenä kokonaisuutena. – Raja sairaaloiden, terveysasemien ja toivottavasti myös sosiaalipalvelujen väliltä alkaa oikeasti poistua, ja lähdetään yhdessä miettimään kokonaisuuksia. Ehkä myös niin, ettei potilas aina liikkuisi, vaan palvelu liikkuisi.

Jatkuva alueellinen seuranta

Parhaillaan kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä on menossa FCG:n kanssa projekti, jossa Alue-Ecomed toteutetaan jatkuvatoimiseksi tietojärjestelmäksi. Tiedot potilastietojärjestelmistä yhdistetään samaan tietokantaan.


Hämeenlinnan kaupungin perusterveydenhuollon tietoja alettiin ryhmitellä pDRG™-järjestelmän mukaisiin ryhmiin vuonna 2012. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri puolestaan on pitkäaikainen Ecomed-tuotteiden ja NordDRG-järjestelmän käyt­täjä. 


– Kun pDRG-tuotteita on äärellinen määrä, niin toiminnasta saadaan paljon selvempi kuva, kuin saataisiin pelkästään diagnoosien tai käyntisyiden perusteella. pDRG:n avulla saadaan käsitys myös kustannusten kohdentumisesta, Nurmikari toteaa.


pDRG-sisältöjen vieminen Alue-Ecomediin on yksi keino saada jatkuvaseurantaisuus perusterveydenhuoltoon. Suunnitteilla on kuukausittainen tietojen päivitys, johon sisältyy myös pDRG-ryhmittely. 


– Tähän asti tiedot on kerätty kalenterivuosittain, joten ne ovat jo suhteellisen vanhoja eivätkä sinällään sovellu täysin hyvin johtamisen avuksi. Jatkossa tiedot saadaan paljon nopeammin käyttöön. 


Alue-Ecomedin avulla pDRG-ryhmittely saadaan ulottumaan myös erikoissairaanhoitoon.

Monenlaista käyttöä

Nurmikari ja Ranta uskovat, että näiden ratkaisujen avulla saadaan prosesseja paremmiksi ja kustannuksia laskettua. 


– Oleellista on, ettei jäädä siihen, kun tieto saadaan, vaan tiedon pohjalta tehdään jotain – ja myös seurataan tuloksia sekä laadullisesti että kustannusten puolesta. Se on juuri sitä tiedolla johtamista, Nurmikari muotoilee.  


Menossa on lisäksi FCG:n kanssa toteutettava ennakoivan analytiikan pilotti­hanke. – Siinä meillä on talousarvion toteutumia alueilta, missä vaihtelu on suurta ja ennustaminen hankalaa. Tavoitteena on päästä katsomaan aineistoissa olevia trendejä tarkemmin, Ranta sanoo.


Tiedolle on näköpiirissä myös toisenlaista käyttöä. – Sairaalarakennukset vaativat piakkoin täyden saneerauksen, tai sitten on rakennettava uutta. Tästä saadaan hyödyllistä taustaa vaihtoehtojen pohdintaan.

Saumatonta palveluketjuanalytiikkaa

Alue-Ecomed

Alue-Ecomed on tuotteistettu ratkaisu alueelliseen sote-suunnitteluun ja -seurantaan. Järjestelmä yhdistää tiedot perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen suoritteista ja kustannuksista saumattomiksi palvelukokonaisuuksiksi.
Järjestelmän avulla voidaan analysoida muun muassa hoito­ketjujen ja palvelupakettien kustannuksia, prosessien laatua ja hoidon vaikuttavuutta. Tiedot saadaan jatkuvana, säännöllisesti päivittyvänä palveluna, ja tuloksia voidaan kuvata esimerkiksi graafisilla asiakasvirta-analyyseillä. 

Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuva-arkisto