Kuntien eri toimijoiden väliset yhteistyösuhteet menevät uusiksi sekä soten että jo sitä ennen muuttuvan lainsäädännön takia.
Yhteistyö on päivän sana sosiaali- ja terveydenhuollossa. Koko sote-uudistuksen tausta-ajatuksena on integraation parantaminen sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä. Entistä tiiviimpää yhteistyötä edellyttää myös uusi lainsäädäntö, joka astuu voimaan jo ennen kuin sote-rakenteet valmistuvat.
Monet keskeiset lait ovat muuttumassa tai muuttuneet ja tulossa voimaan: sosiaalihuoltolaki, erityishuoltolaki ja lastensuojelulaki.
– Yhteistyö vaatii, että eri ammattiryhmät tuntevat lainsäädännön, tietävät mihin se velvoittaa ja mikä on lainsäädännön päämäärä. Valitettavasti tällä hetkellä yhteistyö ei ole vielä juurikaan konkretisoitunut, vaan jäänyt fraasitasolle, sanoo FCG:n sosiaali- ja terveystoimen koulutuspäällikkö Jaana Viemerö (kuvassa).
Samaa mieltä on myös Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
– Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ei ole oikeasti aitoa yhteistyötä. Vaikka monet lait velvoittavat yhteistyöhön, se on osoittautunut uskomattoman vaikeaksi, sanoo Puustinen-Korhonen.
Samalla kun sote-rakenteet siirtävät sosiaali- ja terveydenhuollon uusille itsehallintoalueille, katkeavat yhteydet kuntiin toisaalla.
– Kuntiin jäävät edelleen esimerkiksi varhaiskasvatus- ja nuorisotoimi, joilta edellytetään yhteistyötä sote-alueen sosiaalitoimen kanssa. Mitä tarkoittaa esimerkiksi päivähoidon työntekijöille, että lastensuojelu toimiikin sote-alueella? Tällaiset sillat täytyy rakentaa uudelleen, Viemerö pohtii.
Puustinen-Korhonen arvioi, että parhaimmillaan sote auttaa ratkaisemaan lastensuojelun ongelmia kuten yksittäisten työntekijöiden ylikuormitusta.
– Laajempi väestöpohja tuo lastensuojelutyöhönkin leveämmät hartiat. Työntekoon saadaan moniammatillisia tiimejä sekä hankintojen ja kilpailutusten tekemiseen lisää kompetenssia, kuvaa Puustinen-Korhonen.
FCG:n koulutus auttaa Viemerön mukaan sekä hahmottamaan muuttuvaa sosiaali- ja terveysalan kokonaisuutta että perehtymään sen yksityiskohtiin.
– Seuraamme tarkasti mitä tapahtuu ja missä, mitä päätetään ja ketä se koskee.
Sitä mukaa kun sote-uudistus etenee, myös koulutuksen painopisteet muuttuvat. Ensin pitää ottaa haltuun kokonaisuus, jotta voi hahmottaa oman roolinsa siinä.
– Aluksi hallinnon täytyy saada selkeä näkymä siitä, mitkä tehtävät tulevat itsehallintoalueille ja miten asioita koskevat päätökset syntyvät. Myös luottamushenkilöiden ja virkamiesten väliset suhteet muuttuvat. Tulee uusia luottamushenkilöitä, joilla on tärkeä rooli, kun poliittisesti linjataan, miten palvelut tuotetaan, Viemerö kuvaa.
Tekstit: Heidi Hammarsten
Kuva: Jarmo Teinilä
14.2.2018
22.1.2017
22.1.2017
22.1.2017