1/2016

Tehokkaat toistensa kirittäjät

15.2.2016

Sote-uudistus muuttaa myös yksityisen ja julkisen terveyden­huollon rooleja. Parhaassa tapauksessa muutos on hyväksi molemmille.


Sote-uudistuksen peruslinjauksiin kuuluu entistä suurempi valinnanvapaus julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien välillä. Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta ilmeisesti valitsemaan pääsevät sekä palveluita tuottavat itsehallintoalueet että niitä käyttävät kansalaiset. 


– Kyllä valinnanvapaus kieltämättä tuo meidät erilaiseen maailmaan, jos kuntalainen voi järjestäjätahon esittämistä vaihto­ehdoista valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntarjoajan, arvioi FCG:n johtava konsultti Sirpa Korhonen (kuvassa).


Korhonen uskoo, että lisääntyvä kilpailu tekee organisaatioista entistä ketterämpiä ja saa ne erikoistumaan.


– Valinnanvapaus vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvaa nykyistä nopeampaa hoitoon pääsyä. Kaikki eivät varmastikaan tuota kaikkea vaan syntyy eriytymistä. 


Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon rooleja on selvitetty tuoreessa Tekesin tukemassa NodeHealth-tutkimushankkeessa, jos­sa keskityttiin erityisesti analysoimaan, miten alan innovaatiot ja parhaat käytännöt leviävät. Kohteena oli myös FCG:n sähköinen hyvinvointikertomus.

Sparraaminen hyödyttää kaikkia

Julkisen ja yksityisen kohtaamiseen on jo nyt monia tapoja, kuten täydentävyys, sovitut roolit määrätyillä rajatuilla alueilla, yhteistyö ja kumppanuus, keskinäinen kilvoittelu, sparraaminen ja esikuvavertailu eli benchmarking sekä molemminpuolinen kannustaminen.


Sirpa Korhonen vahvistaa tutkimuksen havainnot keskinäisen sparrauksen hyödyistä.


– Jos esimerkiksi samassa kaupungissa on yksi terveyskeskus omana toimintana ja toisessa on ulkopuolinen palveluntuottaja, syntyy luonnostaan benchmarkingia ja kirittämistä. Jos toinen niistä mittaa vaikkapa asiakastyytyväisyyttä hyväksi todetulla tavalla, toinenkin voi ottaa samat mittarit käyttöön. Kustannusvertailu taas kannustaa kehittämään toimintoja entistä paremmiksi ja tehokkaammiksi. 


Palvelun tilaaja, nykyisin siis kunta ja jatkossa itsehallintoalue, pystyy seuraamaan molempien palveluntarjoajien hyviä käytäntöjä ja edistämään niiden leviämistä.

Tehoa innovaatioiden levittämiseen

NodeHealthin eräs päähavainto oli, että innovatiivisia terveydenhuollon käytäntöjä kyllä syntyy, mutta niiden leviäminen voi tyssätä moniin asioihin. Uudet näkökulmat eivät useinkaan istu nykyiseen lainsäädäntöön tai rakenteisiin. Tilannetta vaikeuttavat myös yksityisen ja julkisen sektorin vastakkainasettelu sekä eri organisaatioiden ja ammattiryhmien kilpailevat agendat.


Tämäkin on tuttua Korhoselle: innovaatioiden levittämiseen tulisi löytää uusia malleja.


– Vaikka kuinka kerrotaan hyvistä uusista toimintatavoista tai jopa käydään tutustumassa niihin käytännössä, niiden käyttöönotto on hidasta. Organisaatioissa tarvitaan entistä enemmän kokonaisnäkemystä toiminnan kehittämiseen ja hyvien innovaatioiden soveltamisesta käytäntöön. 

Tekstit: Heidi Hammarsten 
Kuvat: Jarmo Teinilä