1/2016

Kymmenen oppia rakennemuutoksista

15.2.2016

– Kaikki lähtee ihmisistä ja johtamisesta, toteaa Matti Pennanen.


Kuntien rakennemuutokset tuntuvat isoilta ja työläiltä, mutta samaan aikaan toimintaympäristön muutokset voivat aiheuttaa vielä suurempia järistyksiä.


Kuntien yhdistymisprojekteissa on jokaisessa omat erityispiirteensä, mutta paljon on myös yleispäteviä asioita. 


– Prosessin etenemisen pitäisi olla selkeä: analysoidaan tietoja sekä ennakoidaan tulevaisuutta. Tietopohjaa käytetään lähtökohtana ja apuna kun pitää löytää yhteinen ”henkinen” näkemys uudesta kunnasta. Tietojen ja näkemyksen pohjalta valmistellaan yhdistymissopimus. Ammattilainen osaa pitää tämän prosessin tehokkaana niin, ettei se ole tilanteeseen nähden liian hidas tai liian nopea, kuvaa toimialajohtaja Jarmo Asikainen FCG:ltä.


Yhteisiä piirteitä ja niistä oppimista kartoittaa Kuntaliiton tuore julkaisu Lähipalvelut muuttuvissa rakenteissa, johon on kerätty kokemuksia Oulun ja Salon seutujen muutosprosesseista. Yhteiset piirteet kannattaa aina ottaa huomioon, mutta niiden soveltaminen riippuu Asikaisen mukaan ajasta, paikasta ja toimijoista, sanoo Asikainen. 


– Keskeinen oppi on, että yhdistymistä valmistellaan ja sopimus tehdään ”vanhassa tilassa”, jossa vaikuttavat esimerkiksi eri kuntien intressit ja erilaiset taloustilanteet. Jos tätä ei ymmärretä, niin voi tulla pettymyksiä.


Sekä Oulun että Salon muutosprosesseja yhdistää se, että yhdistymishankkeen aikana toimintaympäristö muuttui voimakkaasti.

Ympäristö muuttuu nopeasti, kunta hitaasti

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen tunnistaa hyvin Kuntaliiton julkaisun muutos­opit. Pennaselle ovat tuttuja toimintaympäristön mullistusten lisäksi myös esimerkiksi muutoksen hitaus, palvelu­rakenteen uudistamisen vaikeus ja jatkuvan viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys.


Oulun seudulla toteutettiin kuuden kunnan liitos vuonna 2013. Elinkeinotoimen yhteinen uudistus BusinessOulu oli kuitenkin aloitettu jo sitä ennen.


– Kun uudesta Oulusta vuonna 2010 päätettiin, emme ymmärtäneet miten syvä kriisi oli tulossa, mutta olimme oikeaan aikaan liikkeellä. Kymmenen erilaista elinkeinoyhtiötä ja säätiötä yhdistettiin. Busi­nessOulu pääsi heti samana vuonna vas­taamaan iskuihin ja uudistamaan elinkeinopolitiikkaa, kuvaa Pennanen.


Pennanen on joutunut hyväksymään, että palvelurakennemuutoksissa yksittäisen koulun tai urheilukentän kohtalo voi nousta jopa vaaliteemaksi.


– Vastakkainasettelu herää helposti. Muodostuu ryhmittymiä, jotka ajavat tietyn alueen asiaa ja tämä hidastaa muutosta.


Muutoksen ajaminen vaatii jatkuvaa määrätietoista viestintää ja vuorovaikutusta, myös keskustelua kuntalaisten kanssa.


– Kaikki lähtee ihmisistä ja johtamisesta. Kyse on siitä, millä tavalla viestitään, jotta saadaan avainhenkilöt muutoksen taakse ja muutkin hyväksymään asia.


Oulussa viestinnän kärki on yhteinen tahtotila: luoda pohjoisen Skandinavian kasvava ja vetovoimainen pääkaupunki.

Salossa totuttiin runsaaseen rahaan

Salon seudulla meni taloudellisesti hyvin, kun liitosta alettiin suunnitella. Nokian menestys tuotti runsaasti verotuloja etenkin keskuskaupungille, eikä alamäki ollut vielä näkyvissä. Salon kaupunginhallituksen jäsen Simo Paassilta myöntää, että kunta­­ta­lou­dessa on tapana löytää käyttöä rahalle silloin, kun sitä on.


– Jälkikäteen katsottuna oli virhe, että yhdistymisessä lähdettiin siitä, että koko seudun kustannusrakenne nostettaisiin Salon tasolle. Esimerkiksi palkat harmonisoitiin lähes poikkeuksetta korkeimman tason mukaisiksi. Niinpä on ollut ja on edelleen vaikeuksia saada palvelutuotannon kustannukset kestävälle pohjalle, kertoo Paassilta, joka ennen yhdistymistä oli Halikon kunnan­johtaja.


Nyt kun taloudelliset realiteetit pakottavat palvelurakennemuutoksiin, moni kadun­mies näkee että syy on kuntaliitoksessa. Paassilta on toista mieltä. Ellei uudistusta olisi tehty, Salon seudun ongelmat olisivat vieläkin pahemmat.


– Erittäin rajussa rakennemuutoksessa pelastus on ollut, että kunnat ja voimavarat on yhdistetty. Monet asiat voi nyt optimoida paremmin kuin erillään, esimerkiksi elinkeinopolitiikan ja maankäytön. Samoin uusi kunta on mahdollistanut erityisosaamista vaativien palvelujen tehokkaamman organisoinnin, esimerkkinä lastensuojelu.


Nokian ja Microsoftin poislähdön jälkeen Salon seutu on menettänyt yhteisö­veroja noin 50 miljoonaa euroa. 


– Tilanne on surkea, muttei toivoton.  Tilalle on saatu uusia yrityksiä. Lähes päivittäin käydään keskusteluja vielä uusien yritysten saamisesta kaupunkiin sekä siitä, miten meillä jo toimivat yritykset voisivat laajentaa toimintaansa. Pöhinää on! Uusien yritysten rakentamisessa kestää kuitenkin vuosia ennen kuin ne alkavat tuottaa verotuloja, Paassilta muistuttaa. 

Näin kuntamuutos toteutuu toivotusti

  1. Ota huomioon toimintaympäristön muutosvaikutusten voimakkuus.

  2. Varmista vaikuttavan muutoksen johtajuus ja tehokas muutoksen organisaatio.

  3. Viestitä sisäisesti ja ulkoisesti jatkuvasti sekä anna kasvoja muutokselle.

  4. Panosta vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentamiseen.

  5. Arvioi ja säädä reaaliaikaisesti muutosprosessin toteutusta.

  6. Varaudu muutoksen toteutuksen ja uuden toimintakulttuurin rakentumisen hitauteen.

  7. Tiedä, että palvelujen muutospäätökset ja niiden toteutukset ovat aina vaikeita.

  8. Muista että palveluverkko on myös toimintatapoja eikä vain seiniä.

  9. Yhdistä suuren organisaation voima  ja pienen ketteryys.

  10. Hyödynnä vapautunut resurssi uuden kehittämisessä

teksti: Heidi Hammarsten 
kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuva-arkisto