2/2012

DRG sairaanhoitopalvelujen kehittämisen tukena

1.10.2012

DRG-keskuksen puheenjohtaja Petra Kokko



DRG lisää potilaan hoidon analyyttistä tarkastelua ja tuo läpinäkyvyyttä sairaalan toimintaan, toteaa kansallisen DRG-keskuksen johtaja Petra Kokko.

DRG on erikoissairaanhoidon potilas­luokittelujärjes­telmä, joka auttaa tuotteistamaan ja hinnoittelemaan hoitopalveluja sekä seuraamaan hoidon kustannuksia ja laatua. Millaisin odotuksin Pohjois-Karjalassa valmistellaan järjestelmään liittymistä?

DRG-potilasluokittelujärjestelmän (Diagno­sis Related Groups) omistaa Suomen Kunta­liitto, ja sitä hallinnoi FCG:n Kansallinen DRG-keskus, jonka asiakkaita ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja kunnat.

– Tehtäviimme kuuluvat muun muassa lisenssien hallinnointi, luokitusjärjestelmän kehittäminen ja kansallisen kustannuslaskentaohjeistuksen ylläpitäminen verkostomallisessa yhteistyössä. Tuemme asiakkaitamme kaikissa DRG-asioissa, koulutamme ja tarjoamme asiantuntijapalveluita esimerkiksi tiedon analysointiin liittyen, kertoo Kansallisen DRG-keskuksen johtaja Petra Kokko FCG:ltä.

Heinäkuussa 2012 keskukseen yhdistettiin erikoissairaanhoidon pohjoismaisen nordDRG:n lisäksi pDRG eli vastaava perusterveydenhuollon luokittelujärjestelmä.

– Potilaan hoito alkaa usein perusterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta, josta käydään erikoissairaanhoidon puolella esimerkiksi toimenpiteessä ja palataan sitten takaisin perusterveydenhuoltoon. Luokittelutuotteiden yhdistäminen helpottaa potilaan hoidon kokonaistarkastelua, Kokko arvioi.

Pohjois-Karjalassa valmistelut hyvässä vauhdissa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä käynnisti DRG-käyttöönottoprojektin vuonna 2011. Hallintoylilääkäri Risto Lanton mukaan perimmäisenä tarkoituksena on saada DRG:n avulla vertailutietoa toimintatapojen ja tuottavuuden kehittämiseksi.

– Haluamme mahdollisimman paljon tietoa toiminnasta, ja tällä hetkellä DRG on ainoa tapa päästä analysoimaan syy-seuraussuhteita. Kirjaamista, kustannuslaskentaa ja tuotteistusta koskevat kansalliset suositukset ovat valmiit ja haluamme rakentaa niiden ympärille mahdollisimman toimivan järjestelmän. Näin valmistaudumme tuleviin haasteisiin, kuten väestöllisen huoltosuhteen muuttumiseen, perustelee projektipäällikkö, controller Ismo Rouvinen.

Hän kertoo, että alkukartoitusten ja projektisuunnitelman jälkeen tehtiin kattava esiselvitys DRG-tuotteistukseen siirtymisestä. – Sen valmistuttua keväällä 2012 päädyimme valmistelemaan omaa potilaskohtaista kustannuslaskentaa, joka on mielestämme ehdoton edellytys luotettavalle DRG-tuotteistukselle.

DRG-järjestelmää on mahdollista hyödyntää myös laskutuksessa, joten siihenkin liittyviä asioita on selvitetty. – Projektillamme ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole vaikutusta kuntalaskutukseen, Lantto sanoo.

Kuva hoitoprosessista täsmentyy

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa DRG-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön somaattisen erikoissairaanhoidon tuotteistuksessa. Ensi vaiheessa on ajateltu tuotteistettavan perinteinen vuodeosastohoito, päiväkirurgia, tähystykset, merkittävät polikliiniset toimenpiteet, tutkimukset ja kalliit lääkkeet, Lantto ja Rouvinen selostavat suunnitelmia.

– Kun saamme tarkempaa tietoa toiminnasta, pääsemme sisälle potilaan hoitoprosesseihin. Lopulliset hyödyt tulevat kuitenkin esille vasta, kun kustannuslaskenta saadaan tehtyä mahdollisimman tarkasti. Tätä varten pyrimme panostamaan yhtäaikaisesti myös potilaan hoitoon liittyvään prosessiraportointiin.

DRG:ta hyödynnetään myös ottamalla se keskeiseksi osaksi raportointijärjestelmää, jolla kliinisten alojen ylilääkärit voivat seurata ajantasaisesti tuotanto- ja talous­tilannetta.
– Odotamme, että ainakin muutama saman kokoluokan keskussairaala käyttäisi järjestelmää kutakuinkin samoilla säännöillä. Näin saisimme vertailutietoa.

Yhdenmukaistaminen tärkeää

Lantto ja Rouvinen uskovat vahvasti, että DRG-järjestelmän avulla on mahdollista parantaa tuottavuutta ja kehittää toimintatapoja, jos vain sen käyttö yhdenmukaistuu Suomessa. Myös kehittämisen ja koulutuksen pitäisi olla mahdollisimman koordinoitua.

Ongelmana he pitävät tietojärjestelmien tuottajien vähyyttä, joka ”altistaa epätarkoituksenmukaisille ratkaisuille”. – Olisi koko kuntakentän etu, jos tätä voitaisiin tehdä julkisrahoitteisesti, Lantto kiteyttää.

Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä