1/2016

Utilis Sanitas -hankkeen kuulumisia

15.2.2016

Utilis Sanitas -hankkeessa kehitetään kansallista järjestelmää terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden seurantaan.

Tarkastelussa on aluksi kolme sairaus­ryhmää: diabetes, masennus ja aivoinfarkti. Niille on valittu hoidon vaikuttavuutta kuvaavia mittareita ja kerätty aineistoa eri lähteistä, kertoo aluepäällikkö Mika Keinänen FCG:ltä.


Joitakin tuloksia on jo saatu, ja hyviä käytäntöjä pyritään kevään aikana laajentamaan. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy toukokuun lopussa.


Keinäsen mukaan mittarien saaminen kaikille sairausryhmille on työlästä, mutta isoimmille ryhmille saadaan ensimittareita alkuvuoden aikana.


– Työssä on omat haasteensa, mutta mittareita ei tule mistään valmiina. Niitä tarvitaan muun muassa, kun itsehallinto­alueet tulevaisuudessa tilaavat palveluita palveluntuottajilta. Tilaajien, tuottajien ja potilaiden pitää pystyä seuraamaan myös hoidon laatua eikä vain kustannuksia. 


Tällä hetkellä hankkeessa on mukana kahdeksan sairaanhoitopiiriä sekä Sitra, Kuntaliitto ja Terveystalo. FCG toivottaa myös uudet osallistujatahot tervetulleiksi hankkeen jatkovaiheisiin.


FCG:llä projektin avainhenkilöitä ovat Keinäsen lisäksi ratkaisuasiantuntija Saija Halme, toimialajohtaja Petra Kokko ja professori Ilkka Vohlonen.

Psykiatrian näkökulma

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveys­piirillä (Eksote) todettiin olevan hyvät aineistot masennuspotilaista. Hankkeen alkaessa selvisi kuitenkin, että eri yksiköissä käytetään erilaisia mittareita.


– Meillä perusterveydenhuollossa käytettävät mittarit perustuvat asiakkaan vastauksiin ja erikoissairaanhoidon puolella käytettävät työntekijän arvioihin, kertoo aikuisten psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo Salmisaari Eksotesta.


Tämän käytännön jatkamiseen on hyvät perusteet, mutta silloin vertailu ei ole mahdollista edes Eksoten sisäisesti, hän toteaa.
– Tästä meillä nyt keskustellaan, että olisiko kirjaaminen syytä yhdenmukaistaa.


Salmisaari on alkanut pohtia, soveltuvatko laatumittarit ylipäätään psykiatrian alalle. Tulokset ovat sidoksissa muun muassa työntekijöiden työskentelytapoihin, koska ei voida tehdä eksakteja mittauksia niin kuin monissa muissa sairausryh­missä.


– Sekin on vastaus, jos todetaan, että psykiatriassa mittarit ovat hyviä ainoastaan yhden ihmisen hoidon seurannassa.


Salmisaaren mielestä on kuitenkin tärkeää säilyttää tutkiva ote ja mahdollisuus uuden löytämiseen. – On hienoa, että on tahoja, jotka tekevät työtä vertailtavuuden löytämiseksi.

Teksti: Paula Böhling
Kuva: FCG:n kuva-arkisto