1/2016

Kokonaisnäkemystä korjaussuunnitteluun

15.2.2016

Tony Lökfors, Markku Partanen ja Juhani Pirinen Lypan työmaalla joulukuussa. FCG valvoo hanketta rakennusterveyden ja sisäilmaston sekä rakennetekniikan näkökulmasta. On hienoa, että asiakas haluaa tietää aukottomasti, mistä on kyse, Juhani Pirinen sanoo. 

Porvoolaisen koulurakennuksen peruskorjauksesta tuli mittavampi kuin oli osattu odottaa. Korjaussuunnittelu oli jo aloitettu, kun alettiin epäillä, ettei kaikkia huonon sisäilman syitä ehkä vielä tiedetä.


Porvoon keskustassa sijaitseva peruskoulun yläaste Lyceiparkens skola (Lypa) toimii vuosina 1979 ja 2004 rakennetuissa tiloissa. Vanhempi osa oli joka tapauksessa tarkoitus peruskorjata, mutta prosessi vauhdittui sisä­ilmaongelman ja siitä johtuvan opettajien ja oppilaiden oireilun takia. Tiloja oli jouduttu sulkemaan koulutyöltä.


FCG:n rakennusterveyden ja sisäilmaston toimialajohtajana vuosi sitten aloittanut tohtori Juhani Pirinen sai lähes ensitöikseen arvioida jo tehtyjä Lypan kuntotutkimuksia ja korjaussuunnitelmaa. 


– Ei tiedetty kunnolla, mikä tai mitkä tekijät selittäisivät kaikki käyttäjien kokemat ongelmat, joten ehdotin lisätutkimuksia. Jos ei kaikkia ongelmia havaita kerralla, asiat eivät tule myöskään korjaussuunnitelmaan, Pirinen painottaa.


Alun perin huonon sisäilman syyksi oli todettu puutteellinen ilmanvaihto, ulkoseinien mikrobivauriot ja huonokuntoiset pintamateriaalit. Lisätutkimukset toivat esiin myös muita syitä: ryömintätiloista purkautui runsaasti korvausilmaa luokkiin, julkisivu­rakenteissa oli paljon ilmavuotoja ja tulo­ilmakanavistoissa oli mineraalivillakuituja. Yläpohjarakenteetkin osoittautuivat epätiiviiksi. 

Tärkeää tietää totuus

Projektipäällikkö Tony Lökfors ja kaupungin­arkkitehti Markku Partanen Porvoon kaupungilta pitävät erittäin tärkeänä, että rakennuksen kunnosta saadaan luotettava kokonaiskuva päätöksenteon pohjaksi. – Totuus halutaan tietää, vaikka se olisi synkkäkin.


Myös suunnitteluvaiheessa on katsottava kokonaisuutta. Koska korjaussuunnitteluun sisältyy monta erillistä suunnittelualaa, jonkun on arvioitava, miten kokonaisuus toimii rakennusfysiikan kannalta, Partanen korostaa. 


– Pirisen siirtyminen FCG:lle osui Lypan korjauksen kannalta sopivasti. Saimme samasta talosta sekä sisäilmaosaamisen että rakennesuunnittelun. Alan gurun mukana oleminen tuo hankkeeseen myös uskottavuutta.


Uskottavuus ja luotettavuus onkin näissä asioissa aivan keskeistä, Lökfors lisää. 


– Haluamme näyttää, että teemme sisäilmaongelmien eteen oikeasti jotain. 


Sisäilma-asiantuntijan käyttö on meillä nyt vakiojuttu. Peruskorjauksissa on alan osaaja aina mukana. 

Myös viestintään on alettu kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Asiantuntevat henkilöt pyydetään paikalle, kun tilanteesta ja toimenpiteistä kerrotaan yleisölle.

Huolellinen työ kannattaa

FCG on arvioinut Porvoon kaupungille useiden rakennusten korjattavuutta ja korjauskustannuksia, joukossa myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä. 


Pirisen mielestä onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät, kun sekä tilaaja että suunnittelijat ottavat sisäilma-asiat tosissaan.


– Me annamme rakennusterveyden ja korjattavuuden näkökulmasta rehellisen arvion ja asiakas haluaa, että ongelmat varmasti poistuvat – siinä on oikea lähtökohta, hän sanoo kiittäen Porvoota hyvästä yhteistyöstä.

Kosteusvauriot saadaan korjattua huolellisella työllä.

FCG:n palvelut uudistuvat

Korjausrakentamisen palvelut kattavat koko ketjun kuntotutkimuksista korjaussuunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamisen valvontaan ja jälkiseurantaan.


Elinkaarisuunnittelun ja elinkaarilaskennan kysyntä on kasvussa. Mitä vaihtoehtoja rakennuksen korjaamiseen on, mitkä ovat elinkaaret ja niiden kustannukset, paljonko maksetaan esimerkiksi neliömetriä kohti eri vaihtoehdoissa? Projekti-insinööri Paavo Kero FCG:ltä on erikoistunut näihin kysymyksiin ja kehittelee aiheen ympärille myös väitöskirjaa.


Uutena palveluna tarjolla on suuntaa-antava arviointi rakennuksen korjattavuudesta ja korjauskustannuksista.


– Me pystymme laskemaan suuntaa-antavan arvion pelkästään kuntotutkimuksen raporttien pohjalta, ilman tarkempaa kor­jaus­suunnittelua. Laskelmat on mahdollista saada viikon tai kahden kuluessa kuntotutkimuksen valmistumisesta, Juhani Pirinen kertoo.

Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuva-arkisto