1/2016

Maailman parasta vanhustenhuoltoa etsimässä

15.2.2016

FCG hakee maailmalta malleja suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kehittämiseksi. Kiinnostavia innovaatioita on löytynyt etenkin Hollannista.

Suomessa vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotona asumista. 


– Laitoshoidosta avopalveluun siirtymisessä on tapahtunut jo paljon hyvää kehitystä. Me tuemme sitä hakemalla ideoita ja oppeja muiden maiden palvelujärjestelmistä, sanoo toimialajohtaja Jari Koivisto FCG:ltä.

FCG:n ja sen edeltäjien järjestämiltä kursseilta ja matkoilta on löydetty useita toimintamalleja, jotka ovat sittemmin tulleet osaksi suomalaisen vanhustenhuollon arkea, kuten vanhusneuvostotoiminta.


Viime syyskuussa Hollantiin tehdylle opintomatkalle osallistui lähes 30 alan johtajaa ja asiantuntijaa eri puolilta Suomea.



Ajattelemisen aihetta

Amsterdamin lähellä sijaitseva De Hogeweykin dementiakylä oli ykköskohde monelle matkalaiselle. Se antoi paljon ajattelemisen aihetta myös Riitta Karjalaiselle, joka toimii Turun kaupungilla vanhusten asumispalvelujen päällikkönä. 


– Esimerkiksi erityylisesti sisustetut pienoiskodit ja vapaaehtoisten käyttö ovat asioita, joita haluan edistää, hän kertoo.


De Hogeweykissä asutaan ja eletään 6–7 hengen pienoiskodeissa melko itsenäisesti muistisairaudesta huolimatta. Omaiset arvioivat, millainen ihminen on elämäntyyliltään ollut, ja kodin tyyli valitaan sen mukaan. Seitsemästä vaihtoehdosta suosituimpia ovat olleet ”kaupunkilainen” ja ”kotoisa”. 


Kylän asukkaat eivät miellä olevansa laitoksessa, sillä rakennukset rajaavat alueen niin, että he voivat kulkea siellä vapaasti, käydä kaupassa, pubissa ja konsertissa. Hoitohenkilökuntaa ja myös vapaaehtoisia on paljon.


– Tätä jo Turussa mietimmekin, että miten voisimme tarjota tiloja vapaaehtois­järjestöille ja kolmannelle sektorille.


Myös Hollannin edistyksellinen kotihoito ja perusterveydenhuollon perhelääkäri­järjestelmä saivat Karjalaisen miettimään soveltamismahdollisuuksia Suomessa.


– Jos De Blok Buurtzorgin kotihoidosta vastaavat 12 hengen sairaanhoitajatiimit. Hoitajat tekevät päätökset itsenäisesti ja ovat alusta loppuun vastuussa asiakkaan hoidosta. Olisiko tässä opittavaa ja siirrettävää meille? Tai perhelääkärijärjestelmässä, johon kuuluvat myös lääkärien kotikäynnit?

kotihoidossa


Ihminen ihmiselle

Riitta Karjalainen on ehtinyt esitellä matkan antia muun muassa vanhusten asumispalvelujen johtoryhmässä ja esimiesseminaarissa.


Uuteen tehostetun palveluasumisen taloon, Kulkurin valssiin, on tulossa myös muistisairaiden pienryhmäkoteja Hollannista saatuja ideoita hyödyntäen, hän kertoo. – On tärkeää päästä eteenpäin näissä asioissa.


Karjalaisen näkemyksen mukaan suomalainen toimintamalli on vielä aika laitoskeskeinen ja hoitajalähtöinen.


– Meillä on menty ehkä liiaksikin sairauden hoitamisen ehdoilla. Se on tärkeä asia, mutta yhtä tärkeää on asuminen ja eläminen – se, että vanhuksen ja muistisairaan tarpeet ja toiveet otetaan huomioon, hän pohtii.

Kokonaisuus ratkaisee

Aikanaan vanhustenhuollon ideoita haettiin Suomeen etenkin Ruotsista ja Tanskasta, mutta nyt kärkeen on noussut edistyksellinen Hollanti.


Hollannissa vanhusten halutaan selviytyvän kotona niin pitkään kuin mahdollista, mutta jos se ei onnistu, niin sitten ollaan mahdollisimman kodinomaisissa oloissa, medikalisoimatta vanhenemista. – Vanhuus ei ole sairaus, mutta vanhuksella voi toki olla sairauksia ja ne pitää hoitaa hyvin, Koivisto toteaa.


Karjalaisen tavoin Koivisto kaipaa Suomeen asennemuutosta. Sitä tarvitaan hänen mielestään ammattilaisissa, järjestelmässä ja ikäihmisissä itsessään, mutta ennen kaikkea omaisissa: että ei vaadita vanhusta vanhainkotiin vaan mietitään, mikä on oikeasti paras ratkaisu.


– Palvelujärjestelmää tulee katsoa kokonaisuutena. Keskeinen kysymys on, miten voidaan tukea kotona asumista.

Edistyksellinen vanhusten­­huolto
-opintomatka Hollantiin 
tehdään seuraavan kerran
13.–15.4.
Ilmoittautuminen 12.2. mennessä.

Jari Koivisto


Jari Koivisto (yllä) hakee maailmalta innovaatiota sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kehittämiseksi. Riitta Karjalainen  (vasemmalla) johtaa Turussa yhtä vanhainkotia, kahta palvelutaloa, kahta dementiapienryhmäkotia ja yhtä pitkäaikaissairaanhoidon yksikköä. Niissä on yhteensä noin 310 asukasta.


Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä, Vesa-Matti Väärä ja FCG:n kuva-arkisto