1/2016

Bioenergiaa Sodankylästä

15.2.2016

Jukka Lokka

Jos tehdashanke toteutuisi, niin Lämpö Oy Juurakkotuli olisi siinä vahvasti mukana, toteavat Sodankylän kehittämisjohtaja Jukka Lokka (alla) ja lämpöyhtiön toimitusjohtaja Jyrki Jänkälä (yllä).

Sodankylässä selvitetään, kannattaisiko paikallisen kauko­lämpölaitoksen yhteyteen rakentaa puuta raaka-aineena käyttävä pellettitehdas. 

Tehdashankkeella on useita merkittäviä taustavoimia. Yksi niistä on kuntastrate­giaan liittyvä kunnan biotalousohjelma, jossa uusiutuva energia ja lähienergia ovat keskeisesti mukana, kertoo Sodankylän kehittämisjohtaja Jukka Lokka


Toisena taustavoimana on Suomen sitoutuminen hiilineutraalisuuteen, jota myös kuntien tulee edistää korvaamalla fossiilista energiaa paikallisella bioenergialla, kuten puulla. 


Hankkeen taustalla on myös halu lisä­tä metsän jalostusarvoa ja metsätuloja. – Harvennuspuulle ei enää tahdo löytyä markkinoita, jolloin harvennushakkuut jäävät monesti tekemättä, ja se taas pitkässä juoksussa heikentää metsän kasvua, Lokka kuvailee tilannetta. 

Synergiaa saatavissa

Pelletin tuotantoa on pidetty Sodankylässä yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena jo pidemmän aikaa. 


Koko Lappia koskeneen selvityksen pohjalta näytti olevan ”siinä ja siinä”, kannattaisiko laitos rakentaa vai ei. Mutta sitten heräsi kysymys: Löytyisikö synergiaa, jos tehdashanke yhdistettäisiin kaukolämpö­laitoksen pääkattilan uusimiseen, joka on joka tapauksessa edessä noin vuonna 2020?


FCG:ltä tilattu selvitys osoitti, että pellettitehtaan integrointi kaukolämmön tuotantolaitoksen yhteyteen olisi käytetyillä lähtö­tiedoilla kannattavaa ja synergiaetuja saataisiin muun muassa raaka-aineen hankinnassa.


Laskelmassa laitoksen oletettiin käyttävän lähinnä ensiharvennuspuuta. Pelletin vuosituotannon oletettiin olevan 50 000 tonnia.

Kumppaneita kaivataan

Selvityksen tulokset ovat Lokan mielestä lupaavia ja mielenkiintoisia. – Hanke voisi hyvinkin olla kannattava, hän sanoo. Asia kiinnostaa myös luottamusmiestasolla, ja selvittelyjä jatketaan.


Jos hanke toteutuisi, niin kunnan omistama kaukolämpöyhtiö Lämpö Oy Juurakkotuli olisi siinä vahvasti mukana, kehittämisjohtaja toteaa.


Mutta onko pelletin tuotanto kunnan tai kunnan omistaman energiayhtiön ydinliiketoimintaa, sitä on pohdittu paljon.


– Onhan se, jos energiapalveluita tarjotaan oman kunnan alueella, mutta jos lähdetään laajemmin myymään, mikä olisi tarkoitus, niin sitten ehkä ei ole. Siksi etsimme nyt yhteistyökumppaneita.


Markkinoitakin on vielä tarve selvittää. Erityisesti Rovaniemi kiinnostaa, koska siellä on paljon öljylämmitteisiä rakennuksia. 


– Öljyä on hankala korvata varsinkin ydintaajaman alueella, mutta pelletti voisi toimia, Lokka arvelee. 


Myös Nelostie etelään tarjoaa mahdollisuuksia. – Lappiin ajetaan paljon tavaraa, ja autot palaavat enimmäkseen tyhjinä pääkaupunkiseudulle. Reitillä voitaisiin saavuttaa logistisia etuja.

Trendit pelletin puolella

Raaka-aineen Lokka uskoo riittävän, vaikka Kemijärven biojalostamo ja Kemin biodiesel­tehdas molemmatkin toteutuisivat. – Puu kasvaa hyvin ja ilmaston lämmetessä yhä paremmin.


Pelletin hinnan laskukaan ei ole hänen mielestään todennäköistä, sillä pelletin kysynnän on ennustettu Euroopassa lähes tuplaantuvan 2020-luvun alkuun mennessä ja Pariisin ilmastosopimus vie kehitystä yhä enemmän kohti uusiutuvia.


Isot trendit näyttävät olevan pelletin puolella, Lokka arvioi. – Mutta valtava murros on meneillään, keskeiseksi energianlähteeksi on tulossa aurinkoenergia. 


Missä ollaankaan muutaman kymmenen vuoden päästä, hän miettii.

Tuumasta toimeen

Kunnat selvityttävät aktiivisesti uusiutuvan energian potentiaaliaan, mikä näkyy myös FCG:n tilauskannassa. 


– Menossa on useita hankkeita, joissa etsimme asiakkaan tarpeeseen soveltuvaa, parhaan sijoitetun pääoman tuoton tarjoavaa uusiutuvan energian ratkaisua, kertoo johtava asiantuntija Hannu Vinnamo FCG:ltä. 


Kiinnostusta on ollut etenkin energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen, muun muassa aurinkosähköhankkeisiin. Öljyn käyttö kiinteistöjen lämmityksessä on vähentynyt, mutta hankkeita vaihtoehtojen kartoittamiseksi on vielä menossa.


FCG tarjoaa kunnille asiantuntevaa, puolueetonta tukea myös ilmastostrategian laatimiseen, kaavoituksen energiatehokkuuden parantamiseen ja energiainvestointien rahoitusratkaisujen etsimiseen.


Valinnoilla on vaikutusta, sillä kunnat ovat huomattavia energian käyttäjiä. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen auttaa suomalaisia teknologiayhtiöitä kasvamaan ja luomaan uusia työpaikkoja. 

Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Tuula Lampela