1/2013

Työkaluja sote-palvelujen kehittämiseen

15.2.2013

Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon haasteet kasvavat väestön ikääntyessä. On pystyttävä tarjoamaan palveluja yhä suuremmalle ja vaativammalle asiakaskunnalle. Luokittelujärjestelmät ja mittarit tuottavat tietoa palvelujen kehittämisen tueksi.

Paineet perusterveydenhuollon tuotteistukseen ovat kasvaneet kuntien taloustilanteen ja terveydenhuoltolain myötä. Suomen Kuntaliitto suosittelee kunnille pDRG (Primary Care Diagnosis Related Groups) -tuotteistusjärjestelmän käyttöönottoa.

– Kunnat tarvitsevat yhdenmukaisen tuotteistusjärjestelmän myös perusterveydenhuollossa, vastaavasti kuin on erikoissairaanhoidossa (NordDRG). Linjauksemme mukaan järjestelmän tulee olla julkisyhteisön hallinnassa, kaikkien vapaasti käytettävissä ja yhteensopiva NordDRG:n kanssa, perustelee johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Kuntaliiton omistaman ja FCG:n hallinnoiman pDRG:n kehittäminen on viimeistelyvaiheessa. Tavoitteena on, että järjestelmä on otettavissa kattavaan käyttöön vuoden 2014 alkuun mennessä.

Tavoitteena yhteneväiset prosessit

Haminan kaupunki tuotteistaa paraikaa avoterveydenhuoltoaan pDRG:n avulla. FCG:ltä työhön osallistuu konsultti Pirjo Haukkapää-Haara.

Haminan terveysjohtaja Asta Saario kertoo, että järjestelmän käyttöönotto liittyy osaltaan terveydenhuoltolain kautta tulevaan velvoitteeseen, mutta tärkeänä tavoitteena on myös oman toiminnan kehittäminen.

– pDRG perustuu potilastietojen kirjaamiseen yhdenmukaisella tavalla, joten sen avulla saamme selville, mihin resurssi terveyskeskuksessa menee, mitä vaivoja ja sairauksia vastaanotoilla hoidetaan, ovatko prosessit kunnossa ja onko palvelu sellaista, että sillä saadaan terveyshyötyjä.

Nimenomaan pDRG valittiin, jotta on mahdollista päästä yhteneväisiin prosesseihin ja vertailuihin yli kuntarajojen, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.

– Kansalliset kriteerit ovat tavoittelemisen arvoinen asia, korostaa myös valtakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuva Saario.

Selvitys vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta

Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on toimialajohtaja Riitta Sipisen mukaan välttämätöntä muuttaa vanhusten hoivapalvelujen palvelurakennetta ja selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Pohjaa suunnittelulle antaa yhteistyössä FCG:n tuotepäällikkö Liisa Klemolan kanssa tehty palvelurakenneselvitys. Kaikille vanhusten palveluasumisen ja laitoshoidon 815 asiakkaalle tehtiin RAVATM-toimintakykymittaus, jolla haettiin vastausta siihen, ovatko asiakkaat tarvettaan vastaavassa hoivapaikassa ja miten palvelurakennetta on syytä kehittää.

Sipisen mukaan tulokset osoittivat, että iso osa asiakkaista on liian tuetun palvelun piirissä ja ainakin osa heistä saattaisi pärjätä vielä tuetusti kotonaan.

– Varovaisesti voi päätellä, että ikäihmisille tarkoitetut ympärivuorokautisen hoivan paikat riittäisivät alueella, vaikka laitoshoidon paikkoja vähennettäisiin – jos paikat kohdennetaan todellisen palvelutarpeen mukaan. Tämä edellyttää asukasohjauksessa sovittujen kriteereiden täsmentämistä ja kotihoidon kehittämistä.

– Todennäköisesti joitakin muutoksia käynnistetään jo vuonna 2013, Sipinen toteaa.

Muutoksia kotihoidon organisointiin

Kotkan kaupunki on tehnyt yhteistyössä Liisa Klemolan ja Pirjo Haukkapää-Haaran kanssa kaksi vanhusten kotihoitoon liittyvää tutkimusta, RAVA-arvioinnin ja työajanseurantatutkimuksen.

– RAVAa olemme käyttäneet jo pitkään, mutta kun meillä ja muissa eteläisen Kymenlaakson kunnissa hyväksyttiin kotihoidon uudet kriteerit, halusimme ottaa asiakkuudet uudelleen arvioitaviksi – varmistaa, että oikeat ihmiset saavat oikeaa palvelua oikeaan aikaan, kertoo Kotkan kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen.

Osa asiakkaista osoittautui niin hyväkuntoisiksi, etteivät he täyttäneet uusia kriteerejä. Ruuskasen mukaan tämä tarkoittaa, että asiakkaiden palveluntarpeita arvioitaessa on tehtävä suunnitelmallisempaa yhteistyötä esimerkiksi yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa.

Kotihoidon työajanseuranta osoitti, että asiakkaan luona käytettävää työaikaa tulee lisätä. Tilannetta pyritään korjaamaan kahden vuoden aikana niin, että välittömän työajan osuus nousee nykyisestä 30 prosentista 60 prosenttiin.

– Henkilökunnan riittävyyteen voidaan ottaa kantaa vasta, kun käynnissä olevat kehittämistoimet on tehty ja niitä on arvioitu, Ruuskanen tiivistää.