1/2013

Koulutus kuntamuutoksen tukena

15.2.2013

FCG tukee koulutuspalveluillaan kuntia ja niiden yhteistyötahoja muutosten pyörteissä. Vuosittain järjestetään noin 600 avointa koulutustapahtumaa, joihin osallistuu jopa yli 15 000 henkilöä. Koulutukset suunnitellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kumppanien kanssa, heidän näkemyksiään herkällä korvalla kuunnellen. Myös tilauskoulutus on kysyttyä.

– Koulutuksen ja valmennuksen keinoin tapahtuva kehittämistyömme ulottuu kuntien poliittisesta ohjauksesta tulosohjauksen kautta ammatilliseen johtamiseen. Meidän on pystyttävä vastaamaan siihen, mitä tarvitaan luottamushenkilöiden, ylimmän johdon, ammattijohdon ja henkilöstön näkökulmasta. Parhaimmillaan katamme myös rajapinnan, jossa julkinen sektori ja yksityisen sektorin toimijat tuottavat palveluja yhdessä, kuvailevat FCG:n toimialajohtajat Maija Kaltakari, Marita Lehikoinen ja Stiina Vistbacka.
– Koulutuksella voimme tukea niin prosessien kehittämistä ja yhteensovittamista, kumppanuuksien ja monitoimijamallien kehittämistä, uusien palveluinnovaatioiden luomista kuin kansalaisen näkökulman huomioon ottamista arvoketjun kaikissa vaiheissa.

Avointa ja räätälöityä

Hyvä esimerkki asiakaslähtöisestä toimintatavasta on Lappeenranta-malli, jossa henkilöstökoulutuksen ohjelma jalostetaan lähtien kunnan tai organisaation strategiasta.
– Meillä on Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kanssa neljän vuoden koulutussopimus, joka perustuu tähän malliin. Tuotamme koulutukset yhdessä asiakkaiden kanssa ja erillissopimuksella niihin osallistuvat myös ympäryskunnat sekä kaupungin yksityiset liikelaitokset ja yritykset, Kaltakari kertoo.
Suosittu fasilitaattorikoulutus sai alkunsa, kun Espoon kaupunki päätyi soveltamaan sosiaali- ja terveyspalveluissaan ”Jönköpingin mallia”. Osallistavan asiakastyön kehittäminen on työpajamenetelmä, jolla voidaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti kehittää toimintatapoja ja parantaa palveluiden laatua.
– Erityistä mallissa on se, että jokainen työntekijä asemastaan riippumatta nähdään oman työnsä kehittäjänä. Koulutus koostuu opetusjaksoista, joiden välissä työntekijät toteuttavat laajennettua rooliaan sekä jalkauttavat uusia työtapoja ja toimintakulttuuria. Ohjelmaan sisältyy kaikille avoin festivaali.

Uutta ja ajankohtaista

FCG:llä on vankka kokemus kunnallisten luottamushenkilöiden koulutuksesta. Ajankohtaista on esimerkiksi uusien valtuutettujen perehdyttäminen kunnan toimintaan ja valtuustotyöskentelyyn.
– Paljon kysytään myös koulutusta, joka liittyy strategiseen ajatteluun ja kuntastrategiaan. – Emme siis vain sparraa kunnan strategista prosessia, vaan myös vahvistamme poliittisen ohjauksen ja tulosohjauksen yhteensovittamista. Tähän meillä on tarjota kokonaispaketti, Lehikoinen sanoo.
Aivan uutta on Kuntajohtaja 2017 -ohjelma, jossa osallistujat saavat halutessaan myös 360-arvioinnin ja henkilökohtaista valmennusta ohjelman rinnalla.
– Tarvetta tuntuu olevan. Uskomme, että osallistujat muodostavat jatkossa verkoston, jossa he voivat sparrata toinen toisiaan ja vertailla kuntatilanteitaan.
Uudenlaiseen Kunta ja yritys kumppaneina -koulutukseen osallistuu samanaikaisesti koko palveluverkko, esimerkiksi kunnille terveydenhoitopalveluja tarjoavat yritykset. Vistbackan mukaan FCG aikoo lähteä tälle sektorille entistä aktiivisemmin.

Verkko, video vai monimuoto?

FCG:n tavoitteena on tarjota koulutusta siinä muodossa ja silloin, kun asiakkaat sitä haluavat. Perinteistä tapaa tarvitaan edelleen, mutta joillekin sopii paremmin verkko. Video kiinnostaa varsinkin pitkämatkalaisia, ja monimuotokoulutus on jatkuvasti suositumpaa.
– Tarjontaa pitää olla erilaisille oppimistyyleille. Uusi sukupolvi haluaa ehkä opiskella toisin kuin pitkän linjan kuntapäättäjät tai ammatinharjoittajat, Kaltakari toteaa.
FCG:n tarjonnan puitteissa on helppo myös rakentaa pidemmän aikavälin oppimispolkuja tai täydentää koulutusohjelmaa samaan aikaan tapahtuvalla henkilökohtaisella valmennuksella.
Menetelmävalinnat ovat keskeisiä myös silloin, kun mukana on samanaikaisesti koko palveluverkko.
– Tulemme näkemään yhä uusia tapoja, kuinka osallistujat voidaan tuoda lähijaksojen välillä yhteen virtuaalisesti, esimerkiksi tekemään kehittämisprojekteja yhdessä, Vistback