2/2013

Kuntatalo uusiksi sisältä ja ulkoa

12.9.2013

Kuntatalon neuvotteluhuone


Timo Huttunen Mervi Alaluusua Eeva Eitsi ja Risto Timonen


Yllä: Kuntatalon sisätilat saivat uuden vaalean ilmeen ja kalusteet.

Kuntatalon piha pantiin uuteen kuosiin jo viime vuoden kesällä. Jälkeä tarkastelevat FCG:n Timo Huttunen (vas.), Mervi Alaluusua ja Eeva Eitsi (oik.) sekä hankkeen tilaaja Risto Timonen Kuntaliitosta.

Kuntatalo Helsingin Alppilassa Toisella linjalla on käymässä läpi suurremonttia. Piha pantiin uuteen kuosiin jo viime kesänä, ja nyt sisätiloja käydään vaiheittain läpi.

– Vuonna 1982 valmistunut Kuntatalo on tyypillinen esimerkki entisestä koppikonttoriajattelusta, jossa jokaisella oli oma huone. Konsepti ei enää vastaa nykyajan tarpeita, joten oli tarpeen tehdä koko talolle uusi tilastrategia, jossa etsitään optimaalisia työtiloja kaikille yksiköille, kertoo Kuntaliiton tilahallintapäällikkö Risto Timonen.

Tehostettua tilankäyttöä

Kuntatalon vanhat tilaratkaisut eivät vastaa nykyisiä yhteisöllisiä toimintamalleja eivätkä tiimityön tai etätyön tarpeita, määrittelee peruskorjauksen projektipäällikkö, sisustusarkkitehti Mervi Alaluusua FCG:ltä.

– Aluksi tekeillä on yhden yksikön pilottiprojekti, jonka ratkaisut perustuvat henkilöstön itse määrittelemiin tarpeisiin, kuvailee suunnitteluprosessia FCG:n johtava konsultti Timo Huttunen, joka on valmistellut hanketta nimenomaan organisaation kannalta. Kesän aikana valmistuneet suunnitelmat on tarkoitus panna toimeen syksyn kuluessa. Myös johdon tilojen suunnittelu alkaa syksyllä.

Työtiloista tulee vaihtelevasti 1, 2, 4 ja 8 hengen tiloja tiimityöskentelytapojen mukaisesti. Tilojen yhteyteen tulee uusi monitoimitila eli eräänlainen tori epämuodollista kanssakäymistä varten.

Viiden vuoden projekti

– Tulee kestämään noin viisi vuotta, ennen kuin kaikki muutostyöt on käyty läpi. Kokoustilat, ravintola, vastaanottotilat ja henkilöstö­kahvila ovat jo valmiita. Mutta vielä täytyy saada ajan tasalle koko talotekniikka, kuten ilmanvaihto, sähköt, turvallisuus, AV-ratkaisut ja paloilmoittimet, kertoo Timonen.

Kun korjaustyö on valmis, ovat Kuntaliiton toiminnot siirtyneet kokonaisuudessaan talon kahteen ylimpään kerrokseen, ja muualle jää vuokrattavaa tilaa.

Talon ja pihan rakennesuunnittelusta ja suunnitelmien mallinnuksesta on vastannut Kari Lomperi FCG:ltä. Hanketta ovat Kuntaliiton puolelta ohjanneet Risto Timonen ja tekninen isännöitsijä Erkki Jylhä. Pihan rakennustyöt suoritti VRJ Etelä-Suomi Oy.

Vanhaa pihasuunnitelmaa kunnioittaen

– Vanhoista kuvista näkee, miten puut olivat vähitellen vallanneet Kuntatalon koko piha-alueen, eikä itse talosta oikeastaan näkynyt paljon mitään. Isot rehevät puut olivat kauniita, mutta ne myös pimensivät työhuoneet ja vaikeuttivat ilmanvaihtoa, kertoo pihasuunnitelmista vastannut projektipäällikkö, maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:ltä.

Niinpä vanha kasvusto sai lähteä, ja tilalle istutettiin uusia kasveja kunnostettuihin istutuskaukaloihin puutarha-arkkitehti Majlis Rosenbröijerin alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen. Ylisuuriksi kasvaneet marjakuuset ja alppiruusut korvattiin vastaavilla pienemmillä lajikkeilla, ja vaahteroiden tilalle tulee mongolianvaahteroita. Ensi linjan puoleisella sisäpihalla kasvaa nyt punatähkää, pinkkejä ruusuja ja komeamaksaruohoa.

Kunnostuksessa uusittiin myös valaistus ja kastelujärjestelmä. Pihan pinnoitteiden väriskaala on säilytetty, mutta vanhat betoniset portaat korvattiin graniitilla. – Uudistus on tehty vanhaa kunnioittaen ja kaupunkikuvaa säilyttäen yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kanssa, kertoo Eitsi.

Käsin piirretystä mallinnukseen

1980-luvulla valmistuneen Kuntatalon pääsuunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto CJN Oy ja rakennesuunnittelijana Suunnittelukeskus Oy, nykyisen FCG:n edeltäjiä. Tuohon aikaan suunnitelmat piirrettiin käsin. Sittemmin valtaosa piirustuksista on siirretty sähköiseen muotoon käyttäen 2D-suunnitteluohjelmistoja, ja niitä on käytetty pohjana muutosten suunnittelussa.

– Talon 4. kerrokseen suunnitellaan nyt toimistohuoneiden peruskorjaus, jossa nykyiset kevyet seinärakenteet ja talotekniset asennukset puretaan kokonaan. Uudet väliseinät tehdään järjestelmäseininä, ja talotekniikka päivitetään nykyvaatimusten mukaiseksi. Näin perusteellisen korjauksen suunnittelu on tarkoituksenmukaista tehdä mallintaen, kertoo rakennesuunnittelija Kari Lomperi FCG:ltä.

Runkorakenteet on mallinnettu, ja väliseinät, alakatot ja ovet sekä LVI- ja sähköasennukset suunnitellaan malliin, samoin rakentamisen aikana tehdyt muutokset. Koko rakennus on tarkoitus saada mallinnettua tulevien peruskorjausten yhteydessä.

Tavoitteena on jatkuvasti päivitettävä malli, joka on luotettava lähtökohta jatkosuunnittelulle, huoltokirjan ylläpidolle ja muille tarkasteluille; rakennuksesta on tarkoitus tehdä mm. energia-simulointi.