2/2013

Pien-Saimaa kuntoon

12.9.2013

Lappeenrannan seudulla on ryhdytty tosi­toimiin Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamiseksi. Vesistöä kunnostetaan ravinnekuormitusta vähentämällä, mutta lisäksi käyttöön otetaan aivan uudet keinot.

Läntinen Pien-Saimaa on alkujaan karu ja kirkasvetinen vesistö, mutta se on rehevöitynyt pitkäaikaisen hajakuormituksen takia. Ravinnekuormituksen haittoja lisäävät vesistön rikkonaisuus ja eristyneisyys sekä veden hidas vaihtuminen.

– Asukkaat ja alueen toimijat havahtuivat vesistön heikkenevään tilaan viimeistään vuosina 2008 – 2009, jolloin sinilevää oli poikkeuksellisen runsaasti ja kukinta jatkui läpi talven kevääseen asti. Sinilevä on haitannut sekä vedenhankintaa että vesistön virkistyskäyttöä, kertoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen Lappeenrannan seudun ympä­ristötoimesta.

Usein toistuvien leväkukintojen lisäksi rehevöityminen on näkynyt veden sameuden lisääntymisenä, näkösyvyyden vähenemisenä, verkkojen limoittumisena ja alusveden hapenpuutteena.

Toimenpiteitä laajalla rintamalla

Pien-Saimaalla on vaikea saada aikaan nopeita muutoksia pelkästään tavanomaisin kunnostusmenetelmin, koska ravinteita tulee monesta lähteestä, esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta, hulevesistä ja turvetuotantoalueilta.

– Vesistön tila on herättänyt niin paljon huolta, että päätimme vauhdittaa kunnostusta pumppaamojen avulla. Pumppauksella nopeutetaan veden vaihtumista ja pienennetään ravinnepitoisuuksia lisäveden avulla.

Hanke on lähes ainutlaatuinen, sillä menetelmää käytetään toistaiseksi ainoastaan Pien-Saimaan itäosassa, jossa toimii vuonna 1937 valmistunut UPM:n pumppulaitos. Menetelmä ei Räsäsen mukaan sovi minne tahansa, mutta runsasvetisen Suur-Saimaan läheisyys mahdollistaa sen käytön juuri tässä vesistössä.

Pelkkä pumppaus ei kuitenkaan ratkaise vesistön pulmia, vaan sen tarkoituksena on tukea muuta kunnostusta ja nopeuttaa siten tuloksiin pääsyä.

– Valuma-alueiden kunnostaminen, kosteikkojen rakentaminen ja hoitokalastukset ovat siis edelleen oleellisia Pien-Saimaan tilan parantamisessa.

Rakennustyöt käynnissä

Useiden selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) pohjalta päädyttiin nyt toteutettavaan ratkaisuun: rakentamaan pumppaamo Kivisalmeen Lappeenrannan ja Taipalsaaren rajalle sekä myöhemmin toinen Kopinsalmeen Taipalsaarelle.

– Kivisalmessa rakennetaan silta-aukkojen viereen pumppaamo sekä virtauskanava, jonka avulla ohjataan pumppauksesta aiheutuvaa virtausta ja varmistetaan pumppaamon vedensaanti. Vettä on tarkoitus pumpata enimmillään 10 kuutiometriä sekunnissa, selostaa suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä FCG:ltä.

Kivisalmen vedenjohtamisjärjestelmälle saatiin vesilain mukainen lupa toukokuussa 2013, jolloin myös valmistui hankkeen toteutussuunnitelma. Rakennusurakka kilpailutettiin kesän aikana, ja rakennustyöt ovat jo käynnissä. Valmista on määrä tulla ensi keväänä.

Taustalla monipuoliset selvitykset

Menetelmän toteutusvaihtoja ja vaikutuksia selvitettiin ensiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa aiheesta tehtiin diplomityö. Suomen ympäristökeskus (SYKE) jatkoi työtä laatimalla Pien-Saimaan virtaus- ja vedenlaatumallin, jonka avulla arvioitiin tarkemmin pumppaamojen sijainnin vaikutusta veden laatuun.

FCG on osallistunut Kivisalmi-hankkeen suunnitteluun monialaisesti. – Olemme olleet mukana hankkeen yleissuunnittelussa, vesilain mukaisen lupahakemussuunnitelman laadinnassa, toteutussuunnittelussa sekä urakan valmistelussa ja tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisessa. Työ jatkuu urakan valvonnalla, josta vastaa projektipäällikkö Jukka Neuvonen, Vähäkäkelä kertoo.

FCG on tehnyt Kivisalmessa myös

maastomallikartoituksia ja pohjan luotauksia sekä kairauksia, joilla selvitettiin kalliopinnan sijaintia ja laatua. 3D-virtausmallintamista käytettiin työkaluna ruoppauksia ja virtauskanavan muotoa suunniteltaessa. Pumppaamon rakenteet 3D-mallinnettiin Tekla Structures -ohjelmistolla.

Ympäristöjohtaja Räsänen on tyytyväinen yhteistyöhön ja käytännön järjestelyihin. – Olemme neuvotelleet enimmäkseen videopalavereissa, pitkiäkin palavereja on ollut ja hyvin on kaikki sujunut. Tässä hankkeessa videoneuvottelut ovat korvanneet täysin perinteiset kokoukset, mikä on tuonut tuntuvia kustannussäästöjä.

virtausmalli


Virtausnopeudet ja -suunnat on mallinnettu DHI:n MIKE 3 -ohjelmalla.