2/2012

Uusi valtuusto, uudet kujeet

1.10.2012

Kuntavaalit lähestyvät. Uudet valtuutetut astuvat pian kehiin, ja samalla otetaan käyttöön tuliterät valtuustostrategiat. Vai otetaanko?

– Käytäntö vaihtelee kunnittain. Jotkut käynnistävät strategioiden päivittämisen jo syksyllä, hyvissä ajoin ennen valtuuston vaihtumista, ja arvioivat nykyisen strategian onnistumista. Jotkut kaivavat neljän vuoden takaiset suunnitelmat esiin vasta valtuuston vaihtumisen jälkeen ja alkavat päivittää niitä, kertoo johtava konsultti Jarkko Majava FCG Koulutus ja konsultointi -yhtiöstä.

Kaikki uusiksi?

– Koko strategiaa ei kannata vaihtaa aina neljän vuoden välein, vaikka suuret muutokset valtuuston kokoonpanossa siihen saattavatkin houkuttaa. Näin hukataan helposti toiminnan jatkuvuus, pohtii Majava, joka työkseen etsii kunnille parempia toimintamalleja.

Muutos antaa aina mahdollisuuden uusiin painopistealueisiin, hän huomauttaa. Valtuustolle se merkitsee tilaisuutta toisenlaisten valintojen tekemiseen.

Majavan mukaan vahvistettuja valtuus­tostrategioita vaivaa usein ympäripyöreys. Niissä yritetään ottaa laajasti kantaa kaikkeen kunnan toimintaan liittyvään mutta kovin yleisellä tasolla, jotta kaikki voisivat kokea strategian omakseen. Näin katoaa helposti tavoitteellisuus ja aitojen valintojen teko, ja strategian toteutumista on vaikea seurata. Kokonaiskuva hukkuu tasojen ja mittareiden määrään, eikä mihinkään fokusoiduta kunnolla.

Tiivistä, suoraviivaista, poikkihallinnollista

– Tasapainotettu tuloskortti eli balanced score­card on käytössä monissa suomalaisissa kunnissa. Usein kuitenkin koetaan, että tällä menetelmällä ja rakenteella valtuuston strategiasta voi tulla liian raskas seurattavaksi. Strategiat voisivat olla suoraviivaisempia, ja tasoja voisi olla vähemmän.

Kunnissa laaditaan myös runsaasti ohjelmia, jotka tulisi linkittää strategiaan. Valtuusto voisi seurata mieluummin konkreettisten ohjelmien toteutumista kuin yksittäisten mittareiden etenemistä. Ja strategian tulee näkyä myös budjetissa.

Jatkuvuutta ja uuden kehittämistä

Strategioiden päivittämisen voi aloittaa jo ennen uutta valtuustokautta arvioimalla nykyisen strategian toteutumista, Majava ehdottaa. Jos valtuuston kokoonpano muuttuu tavallista enemmän, on tärkeää taata edellisen kauden työn jatkuvuus.

Uusille valtuutetuille kannattaa antaa opastusta päättyneen kauden tavoitteista ja tarjota eväät uuden kehittämiseksi ja keskeisten painopistealueiden valitsemiseksi.

– Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Asiat etenevät paremmin, jos niiden jatkuvuudesta pidetään systemaattisesti huolta, hän muistuttaa.

Budjetin ja strategian liitto

– Talous ohjaa kunnan toimintaa, koska lähes kaikki liittyy rahaan, joten käytettävissä olevat resurssit on otettava huomioon myös strategiatyössä, sanoo FCG:n Johdon konsultointi -yksikön toimialajohtaja Marita Lehikoinen, jolla on käytännön kokemusta kuntastrategioiden ohjaamisesta muun muas­sa Vantaan kaupungilta.

– Strategiatyössä on tunnistettava asiat, joihin on pakko vaikuttaa. Mutta olemassa olevia reunaehtoja ei saa unohtaa, eikä kannata sortua osaoptimointiin. Tavoite ei ole “kaikille kaikkea hyvää juuri nyt”, vaan pitää uskaltaa tehdä valintoja, hän huomauttaa. Strategiaan ei kannata sisällyttää sellaista, mihin ei oikeasti voi vaikuttaa. Budjetin ja strategian on kuljettava käsi kädessä. Vain näin voi varmistaa strategisesti tärkeiden asioiden toteutumisen.

Uudet kuviot yön yli

– Nykymaailmassa kunnan taloudelliset realiteetit saattavat muuttua yön yli, kun joku iso yritys sulkee tehtaansa tai sanoo irti ison joukon työntekijöitä. Nopeiden muutosten osuessa kohdalle kunnasta pitäisi löytyä sellaista ketteryyttä, jolla pystytään reagoimaan isoihin muutoksiin ilman viiveitä. Näin jouduttiin laman iskiessä 90-luvulla tekemään monessa kunnassa, Lehikoinen pohtii. – Kunnissa on vahva linjaorganisaatio; toiminta tapahtuu kuitenkin asiakaslähtöisesti horisontaalisesti, matriisimaisessa organisaatiossa.

Kuntastrategia jalkautetaan yhtä useammassa kunnassa osastrategioiksi toimialoille. Eli kunnassa saattaa olla useita jopa keskenään ristiriitaisia strategioita. Toimialastrategiat tulisi liittää käyttösuunnitelmaan, jotta ne oikeasti otetaan huomioon toimintasuunnitelmissa, hän ehdottaa. Asioihin kannattaa tarttua heti kauden alussa uusia valtuutettuja valmennettaessa.

Toiveiden tynnyri?

– Strategia ei ole mikään toiveiden tynnyri, johon kerätään kaikkea mahdollista. Kannattaa muistaa, miksi kuntaorganisaatio on olemassa ja miksi strategioita ylipäänsä tehdään, Lehikoinen sanoo. Kunnan pitäisi oivaltaa, mihin suuntaan se on menossa. Siksi tarvitaan johdonmukainen mutta jousta­va strategia, jota voidaan tarvittaessa avata.

– Viranhaltijat valmistelevat strategiset linjausehdotukset luottamushenkilöille, joilla on paljon valtaa. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä, mihin ja miten valtaa käytetään – kuntalaisten parhaaksi. Poliittinen ja arki­johtaminen pitää pystyä sovittamaan yhteen, hän neuvoo.

Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Jarmo Teinilä