1/2014

PYLL terveyspolitiikan työkaluna

18.2.2014

Ilkka Vohlonen



Ilkka Vohlonen toi PYLLin Kanadasta Suomeen 2000-luvun vaihteessa. Sittemmin hän on kumppaneineen parannellut menetelmää ja kehittänyt tavan, jolla sitä käytetään terveyspoliittiseen ohjaukseen.

Millainen on väestön terveydentila ja miksi ihmiset kuolevat ennen aikojaan? Mitä on tehtävissä? Näitä asioita valottaa PYLL-menetelmä, jota hyödynnetään Suomessa jo yleisesti. Myös vientimarkkinat ovat avautumassa.

PYLL (Potential Years of Life Lost) on kansainvälinen hyvinvoinnin ja terveyden mittari. Se kuvaa ennen 70 ikävuotta menetettyjen elinvuosien määrää 100 000 asukasta kohti, eritellen 28 ehkäistävissä olevaa kuolinsyytä.

– PYLL mittaa väestön ennenaikaisten kuolemien muutoksia, kun taas perinteisesti käytetty kuolleisuus kertoo vain, mihin ihmiset kuolivat kun kuolivat. Menetelmä antaa tietoa terveyspoliittisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, toteaa Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen.

Pietari pilottina Venäjällä

Vohlonen ryhmineen on tukenut PYLLin käyttöönottoa Suomen lisäksi Venäjällä, jossa pilottina on Pietari.

Vanhastaan Venäjällä on kiinnitetty huomiota tarttuviin tauteihin, kuten tuberkuloosiin ja polioon. Elämäntapasairauksista puhuminen on uudempaa; se on iso ja myös aika arka asia, hän sanoo esitellen Pietarin tuoreita tuloksia.

– Ehkäistävissä olevat kuolinsyyt merkitsivät vuonna 2010 Pietarissa 7 253 elinvuoden ennenaikaista menetystä 100 000 asukasta kohti, kun vastaava luku Suomessa oli 3 818. Pietarissa suurimmat kuolinsyyryhmät ovat verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja pahanlaatuiset kasvaimet. Suuri yksittäinen menetysten aiheuttaja oli alkoholi.

PYLL-analyysin jälkeen Pietarin interventioalueeksi valittiin puolen miljoonan asukkaan Kalininin kaupunginosa.

– PYLL-tuloksia käytettiin alueen terveydenhuollon suunnittelun ja strategian pohjana. Ne antoivat vipuvoimaa, kun keskusteltiin päättäjien kanssa tarvittavista toimenpiteistä. Voitiin osoittaa, ettei kyse ole pelkästään rahan menosta vaan myös investoinnista tulevaisuuteen, kertoo erityisasiantuntija, tohtori Mikko Vienonen FCG:ltä.

Tämä yhdessä EU:n ja Pohjoisen Ulottuvuuden Kumppanuusohjelman kanssa toteutettu hanke on aukaissut venäläisten silmät menetelmän hyödyille ja sille, että väestön terveys on voimavara, hän arvioi.

Vienonen on Vohlosen ja projektipäällikkö Arvo Nermanin ohella keskeinen henkilö Venäjän PYLL-yhteistyössä.

Vähitellen koko Venäjä mukaan

Venäjän Terveysministeriössä valmistellaan hanketta, jonka mukaan PYLL otettaisiin lähitulevaisuudessa käyttöön koko maassa, noin 80 hallintoalueella. Tarkoituksena on seurata, millaista terveystulosta Venäjän tasavallat, piirikunnat (oblastit) ja suurkaupungit tuottavat.

– Tämä on meille valtaisa homma, melkein kuin tekisi 80 maata, Vohlonen innostuu.

Parhaillaan etsitään kaupunkeja, jotka lähtisivät ”keihäänkärkinä” kehittämään menetelmän sisäänajoa.

Itä-Suomen yliopisto on vienyt maahan tietokoneohjelmat, ja Vohlonen on valmistellut yhdessä venäläisten asiantuntijoiden kanssa perusteelliset menetelmäohjeet Venäjän Terveysministeriön hyväksyttäviksi. Yhteistyössä ministeriön alaisen kansanterveyslaitoksen kanssa rakennetaan koulutusjärjestelmä.

FCG:llä on iso rooli PYLL-hankkeissa siinä vaiheessa, kun ryhdytään keskustelemaan käytännön toteutuksesta. – FCG:llä on tähän ylivoimaisesti paremmat edellytykset kuin yliopistolla, koska kyse on enimmäkseen hallinnollisista ja poikkihallinnollisista asioista.

Mahasyövän seulonta syyniin

Elintapasairaudet ovat nopeasti kasvava ongelma myös Kiinassa, jossa ennenaikaisia kuolemia aiheuttaa lisäksi geenimuutoksesta johtuva mahasyöpä.

Maassa on suunnitteilla mahasyövän seulontakokeilu perustuen syöpäriskin mittaamiseen verinäytteestä. Ja Vohlosella on innovaatio: seulontaohjelman tuloksellisuutta ja kustannus-hyötyä voidaan arvioida PYLLillä.

– Sellaista arviointia nyt suunnittelemme Kiinassa. Myös Venäjän ja Turkin kanssa olen neuvotellut vastaavasta yhteistyöstä.