2/2014

Vantaa, mainettaan parempi taloudenpitäjä

10.9.2014

Reippaasti velkaantunut Vantaa leimataan helposti kriisikunnaksi. Jos sitä mitataan omavaraisuuden, velkaantuneisuuden ja asukaskohtaisen velan kriteereillä, määritelmä pitääkin paikkansa. Mutta tämä kertoo tilasta vasta toisen puolen.

– Vantaa investoi tulevaisuuteen, eikä sitä voi tehdä ottamatta lainaa, vakuuttaa kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Ulkopuolista rahoitusta tarvitaan isoihin investointeihin, jotka palvelevat koko Suomea. Uusi 700 miljoonan euron Kehärata yhdistää pääradan, rantaradan ja Helsinki–Vantaan lentokentän. Etelä-Suomea hyödyttää Kehä III:n 150 miljoonan euron perusparannus, joka palvelee Vuosaaren satamaa mahdollisten laajennustenkin jälkeen. 

Plussat esille

Vantaan vuosikate on hyvällä tasolla, käyttötalous plussalla ja verotulot asukasta kohden 10 parhaan kaupungin joukossa, Nenonen luettelee kolikon kääntöpuolia. Investoinneista huolimatta tasekin on kohtuullinen. Toimintakatteen kasvulla mitattuna Vantaa oli vuonna 2013 suurten kaupunkien ykkönen. 

– Valtionosuusjärjestelmä on kohdellut meitä huonosti, mutta uusi laki muuttaa tilanteen. Ei pelkkä velan määrä kerro talouden tilaa. Talouden tasapainottaminen on täällä kyllä kirkkaana mielessä, hän vakuuttaa.

Ison lainasalkun riskinä on mahdollinen koronnousu. Yleisen korkotason alhaisuus on kuitenkin pitänyt korkokulut viime vuosina maltillisina. Pääosa lainarahasta hankitaan jatkossakin kilpailuttamalla vapailta markkinoilta.

Aktiivista maapolitiikkaa

Vantaan asuntotuotanto ja uusi liikenneinfra ovat vaatineet maanhankintaa, koska kaupunki ei ole Helsingin tavoin saanut lahjamaita kruunulta.

– Uusi maapolitiikka tekee mahdolliseksi myös maan lunastuksen, Nenonen linjaa. Vastaavasti tuloja tulee myös maata myymällä. Investoiminen parempiin liikenneyhteyksiin lisää uusien asuinalueiden kiinnostavuutta.
Nykyinen tavoite on 2 000 uutta asuntoa vuodessa. Eniten niitä syntyy täydentämällä Tikkurilaa. Kehäradan varrelle rakentuvat Kivistön ja Leinelän alueet. 

Nenonen haluaisi vahvistaa pääkaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen MAL-yhteistyötä metropolihallintoa kehittämällä. Kuntaliitokset eivät Vantaan valtuustoa ole innostaneet.

Vantaan kaupunkikonsernina

Uusi kuntalaki edellyttää konserniohjauksen tiivistämistä. Tällä sektorilla kunnilla on vielä opiskeltavaa, Nenonen arvioi. Myös kunnan osakeyhtiöiden tulisi muistaa, että toiminnan tarkoituksena on kunnallinen palveluajatus. 

Nyt Vantaan kuntakonserniin kuuluvat mm. Vantaan Energia Oy, joka on yhteisyritys Helsingin kanssa, sekä VAV Asunnot Oy ja Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy.

Logistiikan ja asukkaiden ykkönen

Kuntalaisten ja yritysten kannalta katsottuna Vantaan vahvuuksia ovat loistava sijainti, koko ajan paranevat liikenneyhteydet ja 105 %:n työpaikkaomavaraisuus. 

– Isoista kaupungeista Vantaa on yrittäjäystävällisin, ja esimerkiksi asiakastutkimuksista on saatu erittäin hyviä tuloksia. Meillä tärkein asiakas on tyytyväinen veronmaksaja, Nenonen mainostaa. 

Vantaalta puuttuu nykyään vain meri. Mutta ihan kaikkea ei sentään voi saada...