2/2014

Terveydenhuollon laadun seuranta alkaa – tervetuloa mukaan!

10.9.2014

Mitkä sairaalat onnistuvat parhaiten tekonivelleikkauksissa, sydäninfarktin hoidossa, syöpähoidoissa? Entä missä hoito on kalleinta, missä edullisinta? Tällaista tietoa löytyy pian julkisesta rekisteristä.

Utilis Sanitas -hankkeessa luodaan kansallinen järjestelmä terveydenhuollon laadun ja hinta-laatusuhteen seurantaan. Rekisteriin kertyvä aineisto on tarkoitus tuoda tuoreeltaan kuntien, terveydenhuollon toimijoiden ja kansalaisten saataville. 


Aluksi seurannassa keskitytään terveyshyötyyn – toisin sanoen siihen, kuinka hyvin toimenpide tai hoito kohentaa potilaan terveyttä tai pidentää hänen elinikäänsä. Tieto saavutetuista hyödyistä suhteutetaan hoidon yksikkökustannuksiin sairaaloittain.


Ruotsissa on toimittu tähän tapaan jo noin kymmenen vuotta. Terveyspalvelujen tuottajat raportoivat hoitotuloksensa 80 sairausryhmää kattavaan valtakunnalliseen rekisteriin.

Kehittämisen eväitä sairaaloille

Suomessakin mittareita mietittiin jo 1990-luvun alussa, jolloin alettiin luoda terveydenhuollon laatujärjestelmiä, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja. Seuranta kohdistettiin kuitenkin tuottavuuteen ja tehokkuuteen, sillä järjestelmistä oli siihen aikaan saatavissa toiminnan määrää, mutta ei hoidon laatua kuvaavaa tietoa.


– Tuottavuusajattelu yksinään on tullut tiensä päähän, niin kuin siihen liittyvä mittaaminenkin, Kataja summaa. – Terveyshyötyjen mittaamiselle sitä vastoin on kova tarve, laitetaanhan terveydenhuoltoon melkoisesti verovaroja.


Katajan mukaan mittareiden tulee olla yksinkertaisia ja yksiselitteisiä ja niiden pitää tuottaa myös ajallisesti vertailukelpoista tietoa. Silloin ne auttavat hoitoyksiköitä oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä.


Myös hoitoyksiköiden välinen vertailu antaa eväitä hoidon kehittämiseen. – Jos mittari näyttää jossain yksikössä heikompaa, asiaan voidaan paneutua ja korjata ongelma.


Hyvistä mittareista on muutakin hyötyä, Kataja lisää. Osataan valita parhaat hoitomenetelmät ja -käytännöt, jolloin niukkenevilla varoilla saadaan mahdollisimman paljon aikaan. 


– Terveydenhuollossa on valtava määrä tietoa, se on saatava käyttökelpoiseen muotoon.

Mahdollisuus vertailla ja valita

Laatuseurannan tärkeyttä painottaa myös johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta. Hän on Katajan tavoin Utilis Sanitas -ohjausryhmän jäsen.


– Me Sitrassa etsimme käytännön tekemisen avulla uusia toimintamalleja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, ja siksi haluamme olla mukana tässä hankkeessa. Yksi terveydenhuoltojärjestelmämme keskeisistä tavoitteistahan on tuottaa vaikuttavaa hoitoa eli tavoiteltua tai riittävää terveyshyötyä asiakkaalle.


Huurteen mukaan järjestelmällinen terveyshyödyn mittaaminen ja seuranta lisäävät terveydenhuollon läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys ja avoimuus puolestaan tuovat asiakkaalle aidon mahdollisuuden vertailla ja valita hoitoyksikkönsä.


– Uskon, että asiakkaan valinnanvapaus ja sen laajeneminen koko sotessa ovat lähitulevaisuuden asioita. Meistä jokainen haluaa valita itselleen parhaan palvelun ja tätä myöten terve kilpailu lisää palvelujen laatua ja pitää kustannuksia kurissa, hän sanoo. 


Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallintoylilääkäri Maria Virkki, hankkeen ohjausryhmän jäsen hänkin, on samaa mieltä: on äärimmäisen tärkeää luoda järjestelmä, joka tuottaa reaaliaikaisesti tietoa potilaille, terveydenhuollon palvelutuottajille ja kuntapäättäjille. – Taloudelliset paineet edellyttävät entistä enemmän myös hoidon laadun suhteuttamista yksikkökustannuksiin, hän toteaa. 


Sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) on ohjannut mittariston kehittämistä Ruotsissa, ja vastaavasti Virkki toivoo sosiaali- ja terveysministeriön aktiivista osallistumista työn kansalliseen ohjaukseen Suomessa.


– On tärkeää luoda hyvä valtakunnallinen mittaristo. Ministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja muiden asiantuntijalaitosten tuella hanke etenisi koko maassa. 

Rivakasti eteenpäin

Utilis Sanitas -hankkeen ensimmäisen vaiheen (2014–2015) aikana ratkaistaan seurannan keskeiset organisointikysymykset.


Konkreettisia askelia on jo otettu, kertoo hanketta vetävä Itä-Suomen yliopiston terveyspoltiikan professori ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen.


– Aluksi tarkasteluun otetaan kolme merkitykseltään ja kustannuksiltaan suurta sairausryhmää. Seuraavaksi poimimme Ruotsin mittareista ne, jotka kuvaavat näiden potilasryhmien hoidon tuloksia. Sitten katsomme, mihin mittareihin löytyy aineistoa Suomesta. 


Hankkeen ensimmäisen vaiheen ohjelmaan kuuluvat lisäksi aineiston käsittely ja nettialustan luominen sekä selvitys siitä, miten eri tahot käyttävät tietoa sitten, kun sitä on olemassa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan näillä näkymin syksyllä 2015.


Kolmivuotisessa jatkohankkeessa (2016–2018) lisätään mittareiden määrää ja jalkautetaan seurantajärjestelmä jatkuvaan kansalliseen käyttöön.


Vohlonen uskoo, että järjestelmän käyttöönottoon ei tarvita asetusta, ohjekirjaa tai ”ukaaseja”. – Jos käyttäjät kokevat sen hyödylliseksi, se otetaan käyttöön. 

Ilkka Vohlonen

Utilis Sanitas -hanke etenee rivakasti, kertoo hanketta vetävä Itä-Suomen yliopiston terveyspoltiikan professori 
ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen. 


Esimakua tulevasta

Utilis Snitas -hankkeessa tehdyn esitutkimuksen mukaan lonkan tekonivelleikkausten kustannus oli Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa keskimäärin 7 273 euroa vuonna 2010. Summa vaihteli sairaaloittain välillä 5 650–9 032 euroa ja ennenaikaisen uusintaleikkauksen todennäköisyys välillä 0,5–4,7. Sairaalan suuri koko ei aina tarkoittanut parempaa laatua ja pienempiä kustannuksia.


Vertailussa käytettiin THL:n PERFECT-tutkimuksen ja Itä-Suomen yliopiston TUOTA-tutkimuksen aineistoja.


– Tulokset eivät ole lopullisia, mutta ne antavat kuvaa siitä, mitä olemme tekemässä, Vohlonen sanoo.


– Tosiasia on, että Suomessa ei ole tähän mennessä tietty, mitä terveydenhuoltoon käytetyllä rahalla saadaan aikaan. Hyviä tutkimuksia on kyllä tehty, mutta niiden tuloksia on ollut vaikea hyödyntää. Nyt toimijat laitetaan ensimmäistä kertaa laatu- ja kustannusvertailuun.


Yhteistyöverkosto laajenee

Utilis Sanitas -verkostohanketta koordinoi FCG – avainhenkilönä professori, tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen ja työryhmän varajohtajana erityisasiantuntija Mika Keinänen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.


Hanketta rahoittavat (elokuun puolivälin tilanne) kahdeksan sairaanhoitopiiriä, Kuntaliitto, Sitra ja Suomen Terveystalo Oy. Terveyshyödyn mittarit tuotetaan ensivaiheessa näiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon osalta.


Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Itä-Suomen yliopisto, Suomen Lääkäriliitto sekä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, jonka asiantuntijoita käytetään mittareiden valinnassa.

Lisätietoja