2/2014

Tiedonhallinnan vallankumous

10.9.2014

Berliini, München, Hampuri, Wien, Bryssel, Pariisi, Rotterdam... Nämä ja monet muut Euroopan kaupungit ylläpitävät 3D-tietomallia. Mistä on kysymys? Miksi näin? Miten Suomessa? Tapaamme kolme alan avainhenkilöä.

Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen havainnollistaa asiaa. – Tämä ei tarkoita, että aletaan rakentaa jotain kokonaan uutta, vaan nyt siirrytään vanhasta, kaksiulotteisesta maailmasta kolmiulotteiseen. Se on melkein sama kuin mennä mustavalkoisesta värilliseen maailmaan. Kun mukaan otetaan ”värit”, saadaan aito malli toimintaympäristöstä. Se tuo paljon erilaisia mahdollisuuksia.

 

– Kaikki kaupungin kartat ja tietovarannot ovat yhtenä 3D-mallina, mukana myös toiminnat ja palvelut. Tätä on tavoiteltu kauan, toteaa johtava konsultti Anssi Savisalo FCG:ltä.

 

Alueellinen tietomalli muodostuu kolmesta osasta, määrittelee Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston IT-päällikkö Jarmo Suomisto. Ne ovat: visuaaliset komponentit, komponenttien sijainnin ja rakenteellisen hierarkian kokonaisuus sekä kolmantena tietokanta, joka sisältää kohteiden muut ominaisuustiedot. 

 

– Nyt ollaan ”teknisessä ytimessä”, mutta vähitellen prosessit ja toimintatavat kehittyvät. Kun saadaan sosiaalinen potentiaali käyttöön, mallin päälle syntyy yhä uusia kerroksia eli sen tietosisältö rikastuu.

 

– Kaupungin tietomallia voi jalostaa vaikka mihin ja ennen pitkää siihenkin, mitä ei nyt voi edes kuvitella. Olemme hienon kehityksen äärellä.

 Suunnitteluväline ja kaupunkien kehityksen muovaaja

 Mihin 3D-kaupunkimalleja sitten voi käyttää jo tällä hetkellä tai lähivuosina?

 

Energiankäytön suunnittelu, maankäytön suunnittelu, tulvakartoitukset, melulaskenta, ilmansaaste-ennusteet,  turvallisuussovellukset, vaikutusten arviointi, kiinteistönhallinta, viranomaistoiminnan hallinta, sijaintianalyysit, liikenteen simulointi ja ohjaaminen, navigaatio... Sovelluskohteita riittää.

 

Suomisto kertoo, kuinka kolmiulotteisuuden ansiosta päästään suunnittelemaan asioita, jotka ennen jouduttiin toteamaan jälkikäteen.

 

– Ajatellaan vaikka Helsingin yleiskaavassa olevia kaupunkibulevardeja. Korkeatasoisella tietomallilla voidaan arvioida jopa ikkunakohtaisesti, miten kova melu väylältä kantautuu eri tilanteissa. Desibeli-ikkunat laitetaan sinne, missä niitä tarvitaan eikä varmuuden vuoksi joka paikkaan. Tehdään vain se, mitä tarvitaan, ja rahaa säästyy.

 

Entä elinkeinotoiminta? – Esimerkiksi Berliinissä on tehty teknisen kaupunkimallin päälle talousatlas. Jos suunnittelet bisnestä, niin tottahan sinua kiinnostaa, mitä toimintaa ympärillä on. Mallista se selviää.

 

Savisalo tietää, että 3D-malli toimii todella hyvin myös kaavoittajan työkaluna ja viestintävälineenä.

 

– Perinteinen kaavakartta on vaikeaselkoinen, mutta 3D-mallia ymmärtää kuka tahansa – ai tuollainen talo, minkä värinen? Mallin avulla on helppo keskustella, hän tiivistää ja mainitsee vielä yhden hyödyn.

 

Se on tiedon uudelleenkäytettävyys. Kun esimerkiksi suunnittelutiedot tallennetaan kaupunkimalliin, ne ovat siellä valmiina seuraavan suunnitteluvaiheen tarpeisiin. – Tällä on iso merkitys ajatellen tekemisen tuottavuutta ja mielekkyyttä.

 Myös Suomessa

 Holopainen muistuttaa, että 3D-kaupunkimallinnus ei ole Suomessa vain suurten kaupunkien asia vaan se toimii yhtä lailla pienille ja keskisuurille kaupungeille ja niin kaupunkikeskustoissa kuin maaseudulla.

 

– Mallin yksityiskohtaisuus ja tarkkuus toki elävät alueen ja käyttötarpeiden mukaan, hän täsmentää.

 

Keskustelussa nousee esiin myös mahdollisuus kuntien yhteistyön edistämiseen. – Jos on kuntarajat ylittävä yhteinen työskentelyalusta, niin onhan se valtava etu. Mallin käyttö ei pakota hallinnollisiin ratkaisuihin.

 

Sitten, kun mallinnuksesta on saatu kotimaassa hyviä näyttöjä, voidaan ottaa seuraava askel,  kolmikko visioi. – Lähdetään myymään osaamista maailmalle, vaikka opetuspelejä ja erilaisia simulaattoreita.

 

Holopaisen mukaan Suomessa on poikkeuksellisen hyvä edistää kaupunkimallinnusta, koska ”julkisen hallinnon toimintaa on rakennettu kohtalaisen järjestelmällisesti”.

 

– Oleellista on saada kaikki toimijat mukaan ja luoda yhteiset pelisäännöt. Mahdollisuudet avautuvat vain sen kautta. 

Kansallinen ohjeistus tulossa

Suomessa valmistellaan paraikaa kaupunkien tietomallinnuksen kansallista ohjeistusta kuntien, suunnittelijoiden ja ohjelmistotalojen käyttöön.

 

Hankkeen (2014–2015) toteutuksesta vastaa kaksi tahoa: Rakennustietosäätiön piirissä toimivan buildingSMART Finland -yhteisön kaupunkisuunnitteluryhmä ja Kuntaliiton koordinoima Kuntien Paikkatiedon Yhteistyöryhmä. Kokonaisuutta luotsaavat ryhmien puheenjohtajat, Anssi Savisalo ja Matti Holopainen.

 

– Keskeistä ohjeistuksessa on löytää pienin yhteinen nimittäjä eri kaupunkien ja organisaatioiden tuottaman tiedon järjestämiseen ja jakamiseen. Johtotähtenä on pelkistää ja yksinkertaistaa, ei vaikeuttaa tai monimutkaistaa, Savisalo toteaa.

 

Ohjeistusta valmistellaan ympäristöministeriön, suurten ja keskisuurten kaupunkien sekä ohjelmistotalojen rahoituksella. 

Ajan hermolla

 FCG varautuu tietomallinnuksen kasvavaan kysyntään kehittämällä aktiivisesti alan osaamistaan ja valmiuksiaan.

 

– Näen FCG:n pitkälti osana kuntien kokonaisuutta. Kunnat on saatava ymmärtämään, mistä kaupunkimallinnuksessa on kyse, jotta asiasta voidaan keskustella. Seuraavaksi voimme auttaa kuntia mallinnuksen perustan luomisessa ja sitten tietovarantojen ja mallin ylläpitämisessä, Savisalo hahmottelee.

 

Tietomallintamisen johtavana asiantuntijana FCG:llä toimii Jarkko Räsänen. Kultakin toimialalta on valittu kehitysinsinööri vastaamaan oman alansa tietomallikehityksestä. Toimintaa ohjaa yhtiön sisäinen tietomalliohje. FCG auttaa myös kaupunkeja ja muita organisaatioita laatimaan tietomallipohjaisen toiminnan ohjeita.

 

FCG:n laitossuunnittelussa on käytetty mallipohjaista 3D-työskentelyä jo vuosikymmeniä. Muilla suunnittelualoilla on laadittu tietomallintamisen pilotteja vuodesta 2011 lähtien. Ne on tehty PRE-tutkimusohjelman BIMCity- ja InfraFINBIM-hankkeissa.


Tietomallit

 Tietomalli on rakennuksen tai rakenteen koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa.

 

Kaupungin 3D-tietomalli (3D-kaupunkimalli) on kaupungin kolmiulotteinen kuva, mutta myös paljon muuta, sillä malli on semanttinen: sen kohteet tietävät, missä ne sijaitsevat. 3D-visualisoinnin lisäksi mallilla voidaan tehdä kaupunkitasoisia analyysejä. Kun analyysitulokset lisätään tietokantaan, malli rikastuu jatkuvasti.

Lisätietoja

Anssi Savisalo
Anssi Savisalo
Arkkitehti
Alueidenkäytön konsultointi
anssi.savisalo a fcg.fi
+358 41 538 9353
Jarkko Räsänen
Jarkko Räsänen
Johtaja, tietojohtaminen ja digipalvelut
Suunnittelu ja tekniikka
jarkko.rasanen a fcg.fi
+358 41 503 1938