2/2016

Kiinteistösalkutus vuokrataloyhtiössä

22.9.2016

Jan Tvrdý FCG:ltä on mukana kehittämässä kiinteistösalkutuspalvelua.


Kun vuokrataloyhtiö suunnittelee toimintaansa, avainkysymys on: Mitä kohteita kehitetään ja mistä luovutaan?


FCG on kehittänyt kiinteistösalkutuspalvelun, joka auttaa vuokrataloyhtiöitä investointiohjelman laatimisessa ja toteutuksessa. Kiinteistöratkaisuihin vaikuttavat tekijät otetaan huomioon laajemmin kuin tavanomaisessa salkutuksessa, esittelee projektipäällikköJan Tvrdý FCG:ltä.

 

Seinäjoen kaupungin omistama Sevas Oy on toteuttamassa tällaista hanketta.

 

Tarpeet ovat muuttuneet

 Noin 62 000 asukkaan Seinäjoki on Suomen voimakkaimmin kasvavia kaupunkeja. Kasvua ovat tuoneet sekä paikkakunnalle muutto että kuntaliitokset. Samaan aikaan asumiseen liittyvät tarpeet ovat muuttuneet.

 – Kasvu ei välttämättä enää ohjaannu siihen asuntokantaan, joka on rakennettu joskus kymmeniä vuosia sitten, joten lähdimme selvittämään tilannetta, perustelee Sevas Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttilä.

Alkujaan vuokra-asuntoja on tarjottu paljolti työvoimapoliittisista syistä, mutta nykyisin keskeistä on turvata asuntopalvelut myös erityisryhmille, pienille perhekunnille ja muuten yhteiskunnan tukea tarvitseville ihmisille, hän sanoo.

Yhtiöllä on lähes 2 500 vuokra-asuntoa ja 610 opiskelija-asuntoa eri puolilla kaupunkia.

 

Erilaiset näkökulmat huomioidaan

 Salkutushankkeen tavoitteena on löytää kiinteistöt, joita yhtiön kannattaa pitää ja kehittää ja toisaalta kohteet, joita ei ole perusteltua omistaa enää, kun perusparannus tulee ajankohtaiseksi.

FCG:n mallissa otetaan huomioon vuokra-asuntotarjonnan kannalta keskeiset kysymykset, kuten yhdyskuntarakenne, palvelujen saavutettavuus, kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet, asukasnäkökulma ja energiatehokkuus.

Prosessiin on kuulunut työpajoja, joissa kaavoituksen, asuntotoimen ja sosiaalitoimen edustajat ovat voineet kertoa asioista omat näkemyksensä.

Yhtiö on juuri saanut käyttöönsä salkutustyökalun. – Siinä on huomioitu työpajoissa määritellyt arviointikriteerit, painotukset ja pisteytykset niin, että voimme itse työstää prosessia eteenpäin. Päätökset pohjautuvat itse määrittelemiimme tavoitteisiin, kertoo Penttilä työvälineeseen tyytyväisenä.

Päätöksiä tehdään ennakoivasti 5–15 vuoden aikaperspektiivillä, koska kiinteistöalan kehitysprosessit ovat aikaavieviä, hän toteaa. Salkutusprosessi jatkuu sen mukaan, kuinka toimintaympäristö, asuntojen kysyntä ja asuntojen tarve muuttuvat.

Teksti: Paula Böhling