2/2016

Ideoista kohti liiketoimintaa

22.9.2016

Topi Haapanen Posintrasta ja Jaana Myllyluoma FCG:ltä Porvoon vierasvenesatamassa.


Itäisen Suomenlahden vierasvenesatamia kehittämiseen on kerätty ajatuksia kunnilta, yrityksiltä ja käyttäjiltä. Liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat niiden perusteella laati FCG.


Onko vierasvenesatama liiketoimintamielessä ihanteellinen, jos siellä on aina tilaa? Kuinka suureksi satama pitää kasvattaa, jotta se tuottaisi tarpeeksi? Millaista toimintaa venesatamayrittäjä voisi talvella harjoittaa? Tarvitaanko sataman kylkeen erityisiä turistivetonauloja vai riittävätkö hyvät peruspalvelut? Kun satamaa varten rantaa pitää ruopata ja luvasta on valitettu, mitä se merkitsee sataman kehittämisaikataululle?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pähkäiltiin alkukesästä Porvoossa muun muassa kaupungin viranomaisten, yrittäjien ja veneilijöiden edustajien voimin. Kyseessä oli Porvoon ja Loviisan seudun kehitysyhtiön Posintran ja FCG:n vetämä työpaja, jolla pohjustettiin Porvoon vierasvenesataman liiketoimintakonseptin kehittämistä.

  • Vain osallistamalla saa sitoutumista asian taakse. Samalla rikastuu tarvittava tietämys, kun esimerkiksi veneilijät osaavat benchmarkata muihin satamiin, perustelee aluekehitysjohtaja Topi HaapanenPosintrasta.

Vierasvenesatamien kehittäminen liittyy EU:n rahoittamaan 30 Miles –hankkeeseen, jossa kehitetään rannikkomatkailua parantamalla venesatamia ympäri itäisen Suomenlahden, myös Viron puolella. Suomessa Posintra vastaa Porvoon ja Loviisan satamista, itäisempi kehitysyhtiö Cursor taas Haminan ja Virolahden satamista.

Bisnesargumentteja kaavoituksen tueksi

Posintran ja Cursorin yhteisen kilpailutuksen tuloksena neljän sataman kehityssuunnitelmien laadinnan sai tehtäväkseen FCG.

  • Tavoitteena on ollut tuottaa kaavoitustyön tueksi sellaisia valintoja tukevia argumentteja, että pystymme perustelemaan ratkaisut liiketoiminnan kehittymisen kautta. On ollut turvallista lähteä liikkeelle FCG:n kaltaisen toimijan kanssa, jolla on bisnesosaamista, syvä matkailualan tuntemus sekä kaikki infraan tarvittava osaaminen, Haapanen kertoo.

FCG:ltä suunnitelmia on ollut laatimassa kuuden henkilön monitaitoinen tiimi. Joukosta löytyy kaavoittaja ja kaupunkikehittäjä, konsepti- ja liiketoiminnan kehittäjiä sekä satamien ja vesiväylien erityisosaajia.

  • Ensin on ideaverstas, jossa veistellään ideoita. Sitä seuraa tiukkaa konseptien rakentamista ja eri vaihtoehtojen arviointia. Keskeisenä ajatuksena on kestävä kehitys niin ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisesti, kuvaa FCG:n erityisasiantuntija Jaana Myllyluoma.

Suunnitelmien tukena käytetään myös Helsingin yliopiston tekemää kyselyä veneilijöille. Kehitysyhtiöt ja satamakunnat ovat avustaneet kesän aikana tehdyn kyselyn toteutuksessa ja FCG on saanut siitä alustavaa aineistoa käyttöönsä.

Erilaiset satamat, erilaiset suunnitelmat

Vaikka neljän sataman kehittämissuunnitelmat on tilattu nipussa, satamat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Porvoossa suunnitelmissa on siirtää satama Porvoonjoen länsirannalle. Siksi kehittäminen on pitkäjänteistä.

Porvoon uusi satama siirtyy lähemmäksi keskustaa, perinteisen puuvenetelakan ja tapahtuma- ja kulttuuritila Taidetehtaan naapuriksi. Uusi paikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia ratkottavaksi.

  • Milloin täällä on uusi satama – ehkä kesällä 2019, ja tehtyjen ratkaisujen pitää olla kestäviä silloin sekä pitkälle sen jälkeen. Toivon kuitenkin että tulossa on myös nopeita etenemisiä, esimerkiksi kehitysehdotuksia vanhalle satamalle, sanoo Posintran Haapanen.

Muut kehitettävät satamat ovat jo olemassa. Tavoitteena on löytää jokaiselle omanlaisensa, liiketaloudellisesti kestävä konsepti. Suunnitelmatyön tulokset esitellään asiakkaille syyskuussa.

  • Haminan Tervasaari nivoutuu vahvasti keskustan kehittämissuunnitelmaan, sinne on tulossa myös asuntoja ja palvelurakentamista. Virolahti taas sijaitsee aivan itärajalla, ja paikalliset yrittäjät ja yhdistykset ovat aktiivisesti kehittämisessä mukana, Myllyluoma kertoo.

 

Salomaa ja Vähäkäkelä

Hankkeen suunnitteluun osallistuneet FCG:n Kristiina Salomaa ja Markku Vähä­käkelä.


teksti: Heidi Hammarsten
kuvat: Jarmo Teinilä