2/2016

Maakunnat uuden edessä

22.9.2016

Maakunnissa valmistaudutaan täyttä päätä vuoteen 2019, jolloin tekeillä olevan sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan. Kysyimme kuulumisia Kanta-Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta.

Sote-uudistuksessa luodaan uudenlainen tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille, joiden tehtäviin kuuluu palvelujen sovittaminen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Maakuntien vastuulle siirtyvät myös useat muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.


Kokemusta hyödyntäen Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä sote-palvelujen ja maakuntahallinnon uudistusta valmistelee Oma Häme -hanke, jonka puitteissa työhön osallistuu yli sata asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä ja aluehallinnosta. Päätökset tekee hankkeen laaja ohjausryhmä.

– Tähän mennessä olemme luoneet kuvaa nykytilanteesta ja muodostaneet tavoitetilaa siitä, millainen sote-kokonaisuus maakuntaan halutaan, mitä valmistelussa pitää ottaa huomioon ja mitä panna toimeksi, kertoo sote-valmistelua koordinoiva projektipäällikkö Jukka Lindberg Hämeen liitosta.

Syyskauden alussa ajankohtaista on, paitsi valmistautua lakiluonnosten kommentointiin, myös kirjoittaa kartoitusvaiheen loppuraporttia ja sen pohjalta konkreettista toimintaohjelmaa jatkovalmisteluun. 

 

Maakunnallisessa valmistelussa oleellista on kokonaisuuden hallinta, sillä nykymuodossaan sote-toiminta on jakautunut moneen organisaatioon, sektoriin ja palvelutasoon, joita on aikojen kuluessa kehitetty paloittain, Lindberg kuvailee.

 

– Nyt luodaan kokonaisuutta, jota johdetaan ja kehitetään kokonaisuutena.

 

Neljä kärkiteemaa

Kanta-Hämeen sote-valmistelun kärkiteemoja on sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentyminen eli sote-integraatio, josta on käyty keskustelua myös eurooppalaisilla foorumeilla.

– Tämä on kansallisesti ja kansainvälisestikin kunnianhimoinen yritys integroida toimintoja. Töitä joudutaan kyllä tekemään, mutta tavoite on hyvä. Meillä on useita asiakasryhmiä, joiden palvelut ovat hajallaan ja maksavat aika paljon, Lindberg toteaa viitaten Suomessa tehtyjen selvitysten tuloksiin.

 

Selvitysten mukaan keskimäärin 10–15 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista käyttää samaan aikaan monia palveluja, ja tämän ryhmän palveluihin kuluu 75–80 prosenttia sote-resursseista. 

– Varsinkin, jos asiakkaan pulmat liittyvät samaan kokonaisuuteen, niin palvelujärjestelmänkin kannattaa katsoa niitä kokonaisuutena. Asiakas hyötyy, toiminnan tuloksellisuus paranee ja samalla saadaan kustannushyötyjä.

 

Valmistelun kärkiteemoihin kuuluvatkin myös asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus sekä tiedolla johtaminen – tulevaisuuden palveluratkaisujen on perustuttava tietoon.

 

Valmistelua pyritään pitämään avoinna kaikille osapuolille mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tärkeä rooli tässä on verkkosivuilla ja monipuolisilla yhteistyöfoorumeilla.

Oleellista päästä eteenpäin

Kanta-Hämeen vahvuutena Lindberg näkee sen, että maakunnallista sote-yhteistyötä on tehty pitkään ja pohjalla on paljon hyviä ja innovatiivisia ratkaisuja.

 

Aikataulu on tiukka, mutta projektipäällikkö suhtautuu tilanteeseen luottavaisesti.

 

– Jos sote-lainsäädäntö on hyvä, niin kyllä me saamme sen toimeenpannuksi. Oleellista on, että uudistus etenee, vaikkeivät ihan kaikki tavoitteet aluksi toteutuisikaan.


isosti pohjanmaalla


Isosti ja yhdessä Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla sote-uudistusta valmistellaan maakunnallisena hankkeena, jonka hallintovastuussa on Seinäjoen kaupunki. Hankkeen ohjausryhmä on maakunnallinen, ja maakunnallista ratkaisua rakennetaan. Alue kattaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat.

 

Sote-uudistusta ja maakuntauudistusta valmistellaan rinnakkain, yhteisen ohjausryhmän alaisena.

– Maakunnan rakentaminen on yhteistä. Maakunnan muu toiminta on selkeästi yhteydessä siihen, miten hyvin sote toimii ja soten toiminta vaikuttaa maakunnan muuhun toimintaan, korostaa Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen projektinjohtaja, YT Harri Jokiranta.


Sosiaali- ja terveydenhuollon väliraporttia käsitellään ohjausryhmässä syyskuussa, ja palvelurakenteen ensimmäinen mallinnus on valmiina vuoden lopussa.

”Kuntien rooli ei pienene”

Uudistuksen onnistuminen riippuu oleellisesti siitä, miten maakunnan ja kuntien yhteistyö rakentuu.

 

Yhteistyö päivähoidon, koulun, nuorisotoimen ja muiden perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanuuksien suuntaan on jo ratkaistu Paras-hankkeessa, Jokiranta toteaa. 

 

– En näe mitään syytä, miksei siellä muodostettuja yhteistyöryhmiä, toiminnallisia työpareja ynnä muita käytäntöjä voitaisi siirtää osaksi maakunnan toimintaa.

 

Hän korostaa, että perinteiset kumppanuudet ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalla entistä tärkeämpään asemaan nousevat kunnan muut vastuualueet, kuten työllistäminen, kaavoitus ja maankäyttö.

 

– Puhutaan elinvoimakunnasta, mutta elivoima yksin ei riitä, vaan tarvitaan vahva osallisuuskunta. Kunta, joka pitää kansalaiset osallisina yhteiskuntaan.

 

Kuntien ja maakunnan yhteistyö onkin sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta katsoen paljon enemmän kuin perinteiset kumppanuudet, Jokiranta tiivistää.

 

– Kuntien rooli ei suinkaan pienene, sillä entistä suurempaan rooliin nousee laaja kunnan sosiaali- ja terveyspolitiikka.

 

Katse riittävän kauas

 Tutkimusten perusteella Etelä-Pohjanmaan kehitys näyttää paljolti samalta kuin useimpien metropolialueen ulkopuolella sijaitsevien maakuntien. – Väestö himpun verran vähenee, ikääntyy ja keskittyy.

Siksi valmistelun kiintopiste ei ole vuodessa 2020 eikä 2030 vaan 2040.

 

– Se tarkoittaa, että täytyy olla vahva yhteinen tahtotila siitä, millainen maakunta haluaa olla ja mihin se pyrkii seuraavien vuosikymmenten aikana.

Maakunnan mahdollisuutena projektinjohtaja näkee etenkin sen, että alue muodostaa selkeän toiminnallisen kokonaisuuden ja paljon on jo olemassa.


– On osaava henkilöstö ja uudistukseen sitoutuneet toimijat. On myös intressi ja valmiudet alueelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen – sitä pidän tärkeänä, sillä tiedontuotannon merkitys kasvaa



 

Jukka Lindberg

Kanta-Hämeen sote-valmistelua johtava Jukka Lindberg toimi aiemmin Hämeen­linnan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaajajohtajana.

Harri Jokiranta

Harri Jokiranta siirtyi Etelä-Pohjanmaan sote-valmistelun vetäjäksi Seinäjoen 
apulaiskaupunginjohtajan paikalta.



teksti: Paula Böhling
kuvat: Rami Aapasuo ja 
Etelä-Pohjanmaan SOTE