2/2016

Paljonko elinvoimaa tuhlataan?

22.9.2016

PYLL-analyysi Edmontonista, Helsingistä ja Pietarista on paljastava.

Mitä tapahtuu, kun verrataan kolmesta hyvin erilaisesta maasta valitun kolmen samantyyppisen viileän kaupungin väestön kuolleisuutta ja kuolinsyitä? Saadaan aikaan rajat ylittävää tutkijayhteistyötä, artikkeli kansainväliseen tiedejulkaisuun ja ennen kaikkea mielenkiintoisia tuloksia terveyspoli­tiikasta päättävien työkalupakkiin.

Kolmen maan ja kolmen kaupungin kuolinsyitä vuodelta 2010 tutki tiimi: Suomesta ja FCG:ltä pitkäaikainen tutkimusjohtaja, professori Ilkka Vohlonen, kansanterveyden asiantuntija Mikko Vienonen ja tekninen asiantuntija Veli Koistinen, Venäjältä väestötutkija Igor Krasilnikov, professori Alla Ivanova ja kansanterveysasiantuntija Anna Korotkova sekä Kanadasta professorit Sylvie Stachenko ja Katarina Maximova.


Parhaimmillaan PYLLillä voi peilata…

Analyysissa Suomen naiset pärjäsivät parhaiten: ehkäistävissä olevia menetettyjä elinvuosia oli heillä yhteensä noin 2 500, Edmontonissa 3 000 ja Pietarissa 4 500 kutakin 100 000 asukasta kohden.

– Yllättäviä erojakin löytyi. Ensinnäkin Pietarin tilanne oli parempi kuin olisi luullut, ja peräti 30 prosenttia parempi kuin koko Venäjällä. Karkeasti ottaen voi sanoa, että Pietari on ennaltaehkäistävien tautien kuten sydän- ja verisuonitautien, alkoholihaittojen, diabeteksen ja tiettyjen syöpien osalta noin 20 vuotta Suomea jäljessä, toteaa Mikko Vienonen.

– Tämä tutkimus on kuin peili. Hyvä katsoa välillä rinnakkain peiliin eikä vain tuijottaa omia lukujaan, Vienonen tiivistää. – Onhan se aika huimaa, että helsinkiläiset naiset menettävät ennenaikaisesti kolme kertaa enemmän elinvuosiaan itsemurhien vuoksi kuin pietarilaiset sisarensa.

Koska tutkimuksessa verrattiin kohdekaupunkien lukuja paitsi keskenään myös kunkin maan keskiarvoon, se paljasti myös yllätyksiä: Edmonton ja Helsinki ovat kumpikin huonompia kuin maidensa keskiarvot, mutta Pietari on venäläistä keskiarvoa parempi.

Ennenaikaiset kuolemat 2010


FCG tuo ja vie...

– PYLL-selvitysten saralla tämä tutkimus oli merkittävä siksi, että me toimme 80-luvulla yhdestä suuresta maasta, Kanadasta, PYLL-selvityksen mallin Suomeen. Ja nyt siirsimme sen toiseen suureen maahan, Venäjälle. Tämä itsessään on paljon isompi asia kuin kaikki se, mitä me Suomessa olemme tehneet, Ilkka Vohlonen summaa.

Kanadaa ja Venäjää yhdistää se, että kumpikin maa on valtava ja niissä on hyvin monenlaisia väestöjä. Tämän tietää erinomaisesti Igor Krasilnikov, joka muistuttaa suomalaisten kanssa tehdyn yhteistyön tuottaneen Venäjälle metodologiset ohjeet PYLL-analyysin laatimiseen kaikilla alueilla.

– Tällä dokumentilla on nyt ohjeistettu kaikki Venäjän alueet tekemään omat PYLL-analyysit. Ohjeistusta hyödyntävät myös WHO:n European Healthy Cities -verkoston venäläiset kaupungit, Krasilnikov huomauttaa.

Professori Ilkka Vohlonen vetää parhaillaan laajaa PYLL-projektia, jossa syntyy alueellinen ja maakohtainen PYLL-analyysi kahdeksalle NDPHS-maalle (The Northern Dimension Partnership in Public Health and Social Well-being). Kansalliset analyysit ovat jatkossa oiva pohja kunkin maan terveys­poliittiselle päätöksenteolle.

Terveyspolitiikan tärkeä työkalu: PYLL

Muun muassa OECD (Organisation for Economic Cooperation and Development), Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organisation), Maailmanpankki (The World Bank) ja EU käyttävät erilaisissa arvioinneissaan PYLL-
indeksiä (Potential Years of Life Lost)
. Se kuvaa väestöryhmittäin miten ihmiset kuolevat ennenaikaisesti syistä, joita voidaan ehkäistä. PYLL-indeksi heijastaa erityisesti menetettyjen ihmishenkien taloudellisia seuraamuksia, ja tarjoaa oivan terveyspoliittisen työkalun asiantuntijoille ja poliitikoille.

PYLL-laskelma huomioi aina ennenaikaisesti kuolleiden henkilöiden kuolinsyyn, sukupuolen ja iän, joten se on herkempi ja monipuolisempi mittari kuin pelkkä kokonaiskuolleisuus tai elinajanodote. PYLL-analyysissa asetetaan aina tietty ikä, jota ennen tapahtuneet kuolemat lasketaan menetyksiksi. OECD käyttää vuotta 70 laskennan ikäylärajana, ja samaa ikää käytettiin tässäkin tutkimuksessa.

Suomessa kunnallisia ja alueellisia PYLL-lukuja on seurattu vuodesta 2003. Kaikissa suomalaisissa PYLL-arvioinneissa ovat olleet mukana FCG:n asiantuntijat Ilkka Vohlonen, Mikko Vienonen ja Veli Koistinen.

Ilkka Vohlonen

– Tämä Helsinki-Pietari-Edmonton-tutkimus oli kipinä, josta lähti paljon liikkeelle: artikkeli tiedejulkaisuun, Venäjän federaatiolle laaditut metodologiset ohjeet ja tiivistyvä tutkijayhteistyö, professori Ilkka Vohlonen huomauttaa.


teksti: Jaanaliisa Kuoppa
kuvat: Jarmo Teinilä, Pentti Sormunen