1/2017

Palvelukokonaisuudet kuntoon

22.1.2017

Hallituksen esityksen mukaan maakuntien alaisuuteen kootaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristö­terveyden­huolto, maakuntien liittojen tehtävät sekä pääosa ELY-keskusten tehtävistä.

Eksote-kuntayhtymä (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) on vuodesta 2010 alkaen järjestänyt ja tuottanut ”täyden palvelun” perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelut kahdeksalle ja 2016 alkaen yhdeksälle alueensa kunnalle.


– Siinä on koko se palvelupaketti, jota valtakunnallisessa uudistuksessa haetaan, tiivistää Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala.
Malli on näyttänyt hyötynsä, Tuimala sanoo. Yhden johdon alla on päästy kehittämään digitalisaatiota ja toimintatapoja, jolloin kustannusten kasvu on saatu paremmin hallintaan.


Kaikki siis valmiina vuoteen 2019? – Ei ole, sillä lakiesitysten mukaan palvelujen järjestäjä pitää erottaa tuottajasta, mikä tarkoittaisi Eksoten jakamista kahteen organisaatioon. Yhtiöittäminen on toinen hallinnollinen ruljanssi, joka on edessä, mikäli esitetty valinnanvapausmalli toteutuu.


– Valinnanvapaus on hyvä asia, mutta se vaatii merkittäviä muutoksia palveluajattelussa ja rahoituksen ohjauksessa, niin julkisilla kuin yksityisillä toimijoilla.


Kasvupalveluita eli työllisyys-, yritys- ja aluekehittämispalveluita on tarkoitus tuottaa soten tapaan monituottajamallilla.


 – Kun lakiesitys tulee, pääsemme miettimään prosesseja sekä maakunnan että kuntayhteistyön näkökulmista. Myös toimitilakysymykset ovat tulossa tarkempaan tarkasteluun kevään aikana, Tuimala sanoo.

Askelia sote-palvelujen integroimiseksi

Etelä-Savossa seitsemän kunnan sote-palvelut siirtyvät vuodenvaihteessa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) hoidettaviksi.


 – Turvaamme palvelut siirtämällä ne leveämmille hartioille, mutta tärkeää on myös saada myönteisiä kustannusvaikutuksia, toteaa kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Esimerkkinä konkreettisesta palvelumuutoksesta Kortelainen kertoo, että osana Mikkelin keskussairaalan yhteispäivystä on aloittanut monitoimijapäivystys, jossa on myös sosiaalipäivystys. Jatkossa keskussairaala-alueelle sijoittuu laajasti muitakin sote-palveluja, ja integraation edistämiseksi alueelle tehdään lähivuosina yli 100 miljoonan euron investoinnit, hän sanoo.


Jos valtakunnallinen uudistus toteutuu esitetyllä tavalla, maakunnan nykyiset kaksi sairaanhoitopiiriä lakkaavat vuoden 2019 alussa ja niiden alueilla toimivien sote-kuntayhtymien – Essoten ja Sosterin – palvelut yhdistyvät Etelä-Savon maakunnan järjestämäksi toiminnaksi. Tämä valmistelu on käynnissä.

Henkilöstöasiat hallintaan

Vuoden alussa toimintansa aloittanut, tulevan maakunnan kattava Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä vastaa kymmenen kunnan sote-palvelujen järjestämisestä ja tuotannosta sekä tuottaa lisäksi päivystyksen ja erikoissairaanhoidon palvelut kahdelle kunnalle.


Sote-henkilöstö on suurelta osin siirtynyt yhtymän palvelukseen ja työntekijöitä on nyt noin 7 600, kertoo hyvinvointiyhtymän vt. henkilöstöjohtaja Erja Saari.
Henkilöstöasioita edistetään kuluvan vuoden aikana askel kerrallaan.


Palkkausjärjestelmän kehittämistä valmistellaan yhteistyössä järjestöjen kanssa.

– On arvioitava tehtävien vaativuudet ja määriteltävä vaativuustasoille palkat, minkä jälkeen henkilöstö siirretään vaatimusjärjestelmään, Saari kuvailee prosessia.


Myös sopimusasioissa on paljon tehtävää. Eri organisaatioilla on ollut erilaisia paikallisia sopimuksia, ja ne on tarkoitus käydä läpi järjestöjen kanssa.
Tehtävälista on pitkä: työvuorosuunnittelu, palkanlaskentajärjestelmä, lomien ja poissaolojen hallinta...


Ruoka- ja siivouspalvelujen järjestämisvaihtoehtoja ryhdytään tarkastelemaan pian käynnistyvässä projektissa.


Henkilöstön osallistaminen ja avoin tiedotus ovat onnistumisen avainsanoja, Saari sanoo. Heidän osaamistaan tuodaan yhteiseen pöytään esimerkiksi työpajoissa.

Tukea ja työkaluja palvelujen suunnitteluun

Kukin maakunta joutuu suunnittelemaan, miten se järjestää palvelunsa, miten palvelutuotantoa ja palvelujen laatua seurataan sekä miten niistä raportoidaan. FCG tarjoaa näihin haasteisiin tukea ja työkaluja, kuten tiedolla johtamisen järjestelmiä, palvelumuotoilua, konsultointia ja koulutusta.


– Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa ja suunnittelussa auttavat esimerkiksi potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmät sekä erilaiset avuntarpeen mittarit, toteaa toimialajohtaja Petra Kokko.


Palvelujen yhdistäminen sujuviksi palvelu- ja hoitopoluiksi alkaa erilaisten asiakasryhmien ja heidän tarpeidensa tunnistamisesta.


– Prosessit on tärkeää suunnitella niin, että etenkin paljon palveluja tarvitsevat ja paljon eri palveluja tarvitsevat ihmiset ohjautuvat oikeaan suuntaan mahdollisimman varhain. Kaikki eivät tarvitse samanlaisia palveluja, vaan osalle riittää kevyt ohjaus ja neuvonta, osa taas tarvitsee vahvaa ohjausta ja palvelujen koordinointia yhteydenoton alusta lähtien, painottaa johtava konsultti Pirjo Haukkapää-Haara.


Palvelumuotoilu on menetelmäsalkku, joka tuo eri osapuolet tavoitteineen ja tarpeineen samaan pöytään vaiheistetun prosessin avulla. Palvelumuotoilija kerää palvelujen käyttäjät ja muut sidosryhmät mukaan yhteiseen kehittämiseen luomalla heille ohjeita ja työkaluja.


– Vuorovaikutteiset menetelmät ovat suosiossa, mutta salkusta löytyy vaihtoehtoja, lupaa johtava asiantuntija Heikki Rajasalo.


Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää sekä toiminnan että tilojen kehittämisessä.
FCG MAPGETS on avoin, reaaliaikainen 3D-ympäristö, joka soveltuu alustaksi
palvelumuotoiluun ja palveluverkkojen suunnitteluun mutta yhtä lailla esimerkiksi kiinteistöomaisuuden uudelleen järjestämiseen.


Palvelumuotoilu ja palvelutoiminnan kehittäminen voidaan yhdistää myös kiinteistö- ja sisustussuunnitteluun. – Nyt on hetki miettiä, miten ja millaisissa tiloissa tulevaisuuden palvelut tuotetaan, sanoo suunnittelupäällikkö Mervi Alaluusua.


Johtava konsultti Esko Korhonen auttaa esimerkiksi kiinteistö- ja toimitilaohjelmien laadinnassa, omaisuuden salkutuksissa, investointivaihtoehtojen vertailuissa ja ylläpitotoimintojen kehittämisessä.


Ruoka- ja puhtauspalvelujen järjestäminen herättää kiinnostusta päätellen tammikuisen verkostoitumistilaisuuden suosiosta. Kehitystyötä on tarkoitus jatkaa verkostoitumalla alueellisesti ja kansallisesti aihealueittain, kertoo johtava konsultti Anne Haapanen.

muutosjohtaminen ikoni



Kuntarekry


Rekryportaalista
henkilöstöjohtamisen väline

FCG Kuntarekry -portaalin kautta on rekry­toitu tällä vuosikymmenellä noin 60 000 henkilöä. Nyt portaaliin liitetään HR-elin­kaari­malli, jolloin järjestelmä tukee koko HR-prosessia ja kattaa kaiken, mitä työsuhteen elinkaareen liittyy, esittelevät toimialajohtaja, FCG Kuntarekryn vt. toimitusjohtaja Marita Lehikoinen ja järjestelmän rakentamisesta vastaavan FCG Elbit Oy:n toimitusjohtaja Juho Toivonen.


HR-prosessia tukevat myös työyhteisö­valmennukset, osaamiskartoitukset, osaamistarpeen arvioinnit, henkilöarvioinnit, haastattelut, perehdytykset ja koulutukset. 

Johdon valmennus jatkuu, ja uutuutena tarjolle tulee maakuntapuheenjohtajan johtamiskoulutus.


teksti: Paula Böhling