1/2017

Tulevaisuuden kunta

22.1.2017

USO-työskentely on palvellut hyvin Kouvolan kaupungin arki­työtä, Lauri Lamminmäki sanoo. Asiantuntijapanos on voitu kytkeä organisaation ajankohtaisiin tarpeisiin.


Kuntamaailmaa myllertävät monen­laiset muutokset. Suurin niistä on kesken uuden valtuustokauden voimaan astuva sote- ja maakuntauudistus, jonka myötä kuntien tehtävät ja rooli muuttuvat merkittävästi.


Painopiste kunnan tehtävissä muuttuu, kun keskeiset hoivapalvelut siirtyvät maakunnalle. Kunnan rooli asukasrajapinnassa on kuitenkin vahva: kunta on edelleen asukkailleen lähin linkki julkisiin palveluihin, tiivistää Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen.


– Muutos vaikuttaa jokaiseen kuntaan ja varsinkin suuriin kaupunkeihin. Toiminnan lähtökohdat on mietittävä uudestaan, sillä kuntajärjestelmästä tulee uudenlainen. Organisaatio on rakennettava vastaamaan kunnan uutta roolia ja uusia tehtäviä. Läsnä­olo kuntalaisten arjessa on ihmiseltä ihmiselle -palvelua, joka haastaa jäljelle jäävää henkilöstöä uudistumaan.


Isossa organisaatiossa tällainen muutos vaatii aktiivista johtamista, Nenonen sanoo. Keskeinen rooli on kunnanjohtajalla ja luottamushenkilöillä hänen tukenaan.


– Resurssit ja toiminta täytyy yhteensovittaa uuden tilanteen mukaisesti niin, että talous pysyy tasapainossa.


Nenosen mukaan rahoituksen ennakoitavuus saattaa kunnissa yleisesti ottaen parantua sote-rahoituksen poistuessa, mutta koska verotulot ovat huomattavasti pienemmät, joustovara yllättävissä tilanteissa on heikompi. Yhteiskunnallisiin muutoksiin on tulojen tasausmenetelmissä varauduttava, hän sanoo.


– Kuntien on tulevaisuudessakin pystyttävä huolehtimaan ihmisistä ja perheistä kokonaisuutena, kun avun tarvetta on. Tämä paletti ei saa hajota. Henkilöstö tarvitaan mukaan kaikilla tasoilla, muuten uudistus ei onnistu.

Kouvola vastaa haasteeseen

Kouvolan kaupungin talous ja rakenteet on saatu kohtuulliseen kuntoon vuonna 2009 tehdyn ison kuntaliitoksen ansiosta, mutta sote- ja maakuntauudistus muuttaa uudistusprosessin lähtökohtia perusteellisesti, kertoo kaupunginjohtajana vuoden 2016 loppuun toiminut Lauri Lamminmäki.


Millaisen strategian, johtamisjärjestelmän ja päätöksentekokulttuurin kaupunki tarvitsee ja miten tulevaisuuden Kouvolaa rakennetaan sote- ja maakuntauudistuksen rinnalla – näitä paraikaa suunnitellaan.


Kaupunki on luonnostellut yhteistyössä FCG:n kanssa muutosohjelman ja Kouvola 2021 -tiekartan.


– Kun soten myötä suuri osa verotuloista ja henkilöstöstä poistuu kaupungilta, avainsanoja tulevat olemaan organisaation pelkistäminen ja toiminnan tehostaminen.


Omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta koskevia asioita on tarkennettava, sillä konsernin merkitys korostuu muutoksen myötä, Lamminmäki sanoo.


Pohdittavana ovat myös hyvinvointi- ja elinvoimakokonaisuus, uudet palvelumuodot, kaupungin ja maakunnan yhteistyö sekä kaupungin uusi asema hallinnon kentällä.

muutosjohtaminen ikoni


Vertaistukea verkostoista

FCG:llä on useita verkostokehittämisen tuotteita, joiden puitteissa voidaan kuntakohtaisesti pienin kustannuksin oppia vertaisilta, tuoda käyttöön ulkopuolista osaamista ja syventää kehittämis­ideoita kuntakohtaisen konsultoinnin keinoin, kertoo toimialajohtaja Jarmo Asikainen.


USO (Uuden sukupolven organisaatiot) -verkostohankkeen neljäs kaksivuotiskausi pyörähtää käyntiin keväällä. Ilmoittaudu mukaan!
Kauden keskeisiä teemoja ovat tulevaisuuden kunnan toiminta, joh­ta­misen kehittäminen ja muutoksessa johtaminen, esittelee USO-tiimi, Jarmo Asikainen, Anni Antila ja Anssi Hietaharju.


Nova Schola Finlandia -verkosto aloittaa kolmannen kautensa maaliskuussa. Tervetuloa kehittä­mään koulujen oppisympäristöjä! toivottavat Raila Oksanen, Jari Poikonen ja muu Nova Schola -tiimi.



teksti: Paula Böhling
kuva: Jarmo Teinilä