1/2017

Puoli vuosisataa maailmalla ja varsinkin sen laidoilla

22.1.2017

FCG juhlii tänä vuonna paitsi sata­vuotiasta Suomea myös omaa kansain­välistä kehitystoimintaansa – se käynnistyi tasan 50 vuotta sitten.

70 Vienti vesitorni Sansibarissa Sansibarin presidentti Salmin Amour ja vesiministeri Salum Hasim Rajab Selale, Etiopia Forest Nepal



Monialaisen FCG-konsernin pisimmät juuret ulottuvat lähes 70 vuoden taakse, vuoteen 1949. Silloin tehtävää ja haastetta riitti kotimaan jälleenrakennuksessa, mutta myöhemmin kiinnostuttiin myös kansain­välisestä kehittämisestä.


Vuosien saatossa konserniin on yhdistynyt useita ulkomaisia yrityksiä samoin kuin kotimaisia, kehitysyhteistyötä tai muuta kansainvälistä toimintaa harjoittavia yhtiöitä, ja se on jouduttanut maailmalle asemoitu­mista.


Kansainvälistymisen ensi askelia otettiin vuonna 1967, jolloin Tunisiassa käynnistyi metsähanke – yksi ensimmäisiä Suomen virallisesti rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita.


Nykyisin FCG toimii kaikissa maanosissa, monialaisesti mutta eri maissa eri aloille erikoistuen. Kehityshankkeita on toteutettu yli 150 maassa, yhteensä yli viisi tuhatta.

Ennen ja nyt

Toiminnan puitteet ovat täysin muuttuneet. Yksittäisistä kahdenvälisistä kehityshankkeista on menty globaaliin, erittäin kilpailtuun ympäristöön, joka kiinnostaa monentyyppisiä konsulttiyrityksiä, niin globaaleja kuin paikallisia.


– Pitää olla kilpailukykyinen ja myös nopea, sillä kiinnostus hankkeeseen osoitetaan alle päivässä. Kansainvälisessä rosterissamme onkin kymmeniätuhansia lähtö­valmiita asiantuntijoita, jotka ovat jossain asiassa maailmanluokkaa, kertoo FCG:n kansainvälisen toiminnan johtaja Anette Vaini-Antila.


Huomattava osa hanketoiminnasta on yhteisrahoitteista tai perustuu pitkällekin erikoistuneiden tai ketjutettujen rahastojen kautta jaettuun rahoitukseen. – Laajat kansainväliset konsortiot ja tarkkaan mietityt kumppanit ovat osin korvanneet perinteisen ’meiltä löytyy tätä’ -tekemisen.


Verkostotalous on tullut alalle jäädäkseen, mutta firmat näyttävät miettivän entistä tarkemmin, mitä toimintoja ja osaajia haluavat pitää itsellään, Vaini-Antila sanoo.


Menestyäkseen yritysten on otettava huomioon entistä useampia intressiryhmiä, näkökulmia ja arvoja.

Hyvän elämän edellytyksiä

FCG:n visio ”Hyvän elämän tekijät” toteutuu kehitysyhteistyöhankkeissa hyvin konkreettisesti.


– Puhdas vesi, sanitaatio, perusopetus, työllistäminen, ihmisoikeudet. Toimimme paljolti perusasioiden parissa, tavoitteena elinolojen ja ympäristön parantaminen. Meillä on hankkeita, jotka toteuttavat useimmat tai jopa kaikki YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, toteaa FCG Aasian aluejohtajana syksyllä aloittanut Auli Keinänen.


Keinäsen oma ura kehitysyhteistyön parissa alkoi vuonna 1982. Ensin oli ulkoasiainministeriön rahoittama Sri Lankan vesihanke, sitten pitkäaikainen Nepalin vesihanke sekä joitakin projekteja muissa Aasian maissa, Afrikassa ja muualla maailmassa, hän luettelee.


Keinänen näkee monen asian muuttuneen: Hankkeissa toimitaan entistä enemmän kohdemaan ehdoilla ja eri avunantajat koordinoidummin keskenään. On myös siirrytty toteuttajasta fasilitaattoriksi ja siitä edelleen kehittämään paikallista kapasiteettia. Kansainvälisten osaajien sijaan panostetaan enemmän paikallisiin asiantuntijoihin ja tue­taan olemassa olevaa hallintoa hankkeen toteuttamisessa.


– Hankkeet eivät enää tee asioita ihmisten puolesta, vaan ihmisiä autetaan tekemään asioita itse.

Tavoitteellisemmin ja tehokkaammin

Nykyisin hankkeet suunnitellaan pääsääntöisesti paljon tarkemmin ja paremmin kuin vuosikymmeniä sitten, jatkaa kehityskonsultoinnin johtaja Jorma Peltonen FCG:ltä.


– Tuloksiin ja niiden mitattavuuteen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota, ja tavoitteet ovat kunnianhimoisempia. Paikallinen osapuoli on enemmän mukana hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, jolloin asiantuntijoiden osaaminen ei saa enää olla vain teknistä. On kyettävä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa.


Peltonen on työskennellyt 26 vuotta eri puolilla maailmaa, muun muassa metsäalaan, maaseudun kehittämiseen, opetukseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvissä kehitysyhteistyöhankkeissa.


– Kuten kaikilla yhteiskunnan alueilla, myös kehitysyhteistyössä pyritään nykyään tehokkuuteen ja hyvään panos-tuotossuhteeseen, hän sanoo.


Nepal-työn hedelmiä

Projektiyhdistys palkitsee vuosittain onnistuneimmat ja merkittävimmät projektit. Vuoden projekti 2016 -kilpailun voitti Nepalin vesiprojekti – osa Suomen ja Nepalin kahdenvälistä kehitysyhteistyötä.


Hankkeen voittoisan II-vaiheen tavoitteena oli lisätä maan syrjäisen länsiosan hyvinvointia ja vähentää alueen köyhyyttä kestävällä vesivarojen hallinnoinnilla.


Tuomaristo noteerasi erityisesti sen, että hanke jouduttiin toteuttamaan vaikeissa oloissa: ei ollut sähköä eikä puhelinyhteyksiä, kulttuurierot olivat haastavat ja sidosryhmiä paljon. Silti saatiin jopa tavoiteltua enemmän tuloksia, esimerkiksi talousvesi 144 000:lle ja vessa 358 000 asukkaalle.


– Olen työskennellyt monissa projekteissa, mutta tämä on yksi parhaista, iloitsee projektijohtaja Pamela White FCG:ltä. – Hieno tunnustus meille kaikille. Kiitos koko tiimille ja paikalliselle hallintohenkilökunnalle! 

teksti: Paula Böhling
kuvat: FCG:n kuva-arkisto