1/2017

Sektoriajattelusta globaaleihin näkökulmiin – Teemat ovat tätä päivää

22.1.2017

Siirtyminen tuotantokeskeisestä ajattelusta kohti arvoyhteiskuntaa heijastuu myös kehitysyhteistyöhön.

Köyhä mutta nopeasti kehittyvä Myanmar on uusin Suomen kehityskohteista Aasiassa.


Kuten ennenkin, hankkeita toteutetaan paljolti sektoreittain – on vesihuoltoa, metsähankkeita, opetusta ja terveydenhuoltoa – mutta nykyään työ nähdään myös osana laajempaa kokonaisuutta, kuten tasa-arvoa tai kestävää kehitystä.


– Monesti kansainväliset hankkeet kilpailutetaankin tällaisten 'poikkileikkaavien' teemojen mukaan. Keskeisimpiä niistä ovat ilmastonmuutos, johon FCG:llä on erittäin vahva osaaminen sekä tasa-arvo ja erityisesti naisten asema, jossa olemme maailmanluokan toimija, Anette Vaini-Antila toteaa.

Naisten asema – tasa-arvo – ihmisoikeudet

 Naisiin ei juuri kiinnitetty huomiota kehitysyhteistyön alkuaikoina, mikä saattaa osittain johtua siitä,  että silloin päättäjät olivat miehiä, sanoo FCG:n kehityshankkeissa pitkään kenttätyötä tehnyt projektijohtaja Pamela White.


Vähitellen huomattiin, että naiset eivät ole vain puolet väestöstä, vaan heillä on keskeinen asema yhteisössään: he huolehtivat usein vedenhankinnasta ja havaitsevat siten paikallisen ympäristön muuttumisen.  


Naisten ja tyttöjen koulutuksen merkitys alettiin nähdä. – Esimerkiksi Afrikassa suuri osa maatalouden työvoimasta on naisia, joten heidän osaamisensa on tärkeää varmistaa. Kun tyttöjä koulutetaan, heidän lastensa koulutustaso, terveys ja ravitsemus paranevat. Nykyisin afrikkalaisnaiset ottavat jo vastuuta päätöksenteosta samaan tapaan kuin esimerkiksi suomalaiset. 


FCG:n projektit tarjoavat kaikille tasapuoliset mahdollisuudet hyötyä, mutta joskus on tarpeen tehdä enemmän esimerkiksi vammaisten, etnisten vähemmistöjen tai uskonnollisten vähemmistöjen mukaan saamiseksi, White sanoo.


– Ihmisoikeudet ovat maailmanlaajuisia. Suomen kehitysyhteistyö voi auttaa niiden toteuttamisessa. 

Marita Helki ja Anette Vaini-Antila

Maailma on pieni kylä, miettivät Anette Vaini-Antila ja Marita Helki.

Netti mullisti koordinaattorin työn

Hallinnollinen koordinaattori Marita Helki aloitti vuonna 1988 FCG:n edeltäjän palveluksessa, vientitoimistossa maataloussektorilla. Hänen ensimmäisenä projektinaan oli ulkoasiainministeriön rahoittama Selalen karja­taloushanke Etiopiassa. Pian mukaan tulivat myös vesihankkeet.


Helki hoiti projektihallintoa, avusti tarjousten kanssa, opasti ja organisoi projektien kirjanpitoa sekä piti kirjanpitokoulutusta kohdemaissa, kuten Etiopiassa, Nepalissa ja Mosambikissa.


– Ennen seistiin faxin äärellä peukut pystyssä toivomassa faksin läpimenoa, mutta nyt yhteydet hoituvat sähköpostilla ja Skypellä. Nettiyhteydet ovat kehittyneet huimasti, ja kaikilla hankkeiden työntekijöillä on kännykkä. Some ja pikaviestipalvelut ovat kovassa käytössä.


Hankinnat tehtiin 1980- ja 1990-luvuilla enimmäkseen Suomesta. – Esimerkiksi Etiopian hankkeeseen tilattiin autoja, moottoripyöriä ja varaosia Valtion hankintakeskuksesta, jolla oli oma byrokratiansa. Nykyään lähes kaikki tarvittava hankitaan kohdemaasta tai lähialueelta, kilpailutettuna tietysti.


Sittemmin Helki on keskittynyt projekti­hallintoon ja vastannut kokonaisvaltaisemmin hankkeiden taloushallinnosta.


– On ilo siitä, että olen saanut välillisesti olla edistämässä köyhistä köyhimpien elämää.

 

Petri Wanner

Petri Wanner pelasi kenttämatkallaan myanmarilaisten suosimaa chinlonea.
Se on joukkuepeli, jossa ei kilpailla vaan ideana on pitää pieni rottinkipallo koko ajan ilmassa. 

Mahdollisuuksien Myanmar

Suomen uusin kehitysyhteistyökohde Aasiassa on Intian, Kiinan ja Thaimaan välissä sijaitseva Myanmar.


– Myanmar on köyhä, hauras valtio, joka on kärsinyt etnisistä konflikteista koko itsenäisyytensä ajan. Suomi lähti tukemaan maan rauhanprosessia vuonna 2012, kertoo ulkoasianministeriössä Myanmarin, Sri Lankan ja Malediivien vastuuvirkamiehenä toimiva Petri Wanner.


Äskettäin päivitetyn Myanmarin maaohjelman mukaan keskeinen yhteistyöalue jatkossakin on demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen, sisältäen tuen rauhanprosessille. Muita painopisteitä ovat koulutus ja metsävarojen hyvä hallinta.


Poikkileikkaavana teemana on vahvasti tasa-arvo, Wanner toteaa. – Erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien aktiivisempaan osallistumiseen panostetaan, ja siihen on oma hankkeensakin.


Millään maalla ei ole vielä maasopimusta Myanmarin hallituksen kanssa, joten yhteistyötä tehdään pelkästään monenkeskisten organisaatioiden, kuten YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja YK:n väestörahaston (UNFPA), kautta. 


Yhteistyöhön sisältyy myös kauppasuhteiden edistäminen. Wanner pyrkii luomaan yrityksille kontakteja ja verkostoja sekä kertomaan liiketoimintamahdollisuuksista. 


– Toistaiseksi kilpailukenttä on suhteellisen avoin ja mahdollisuuksia on melkein kaikilla sektoreilla. Pitää vain tehdä Suomea tunnetummaksi Myanmarissa ja Myanmaria Suomessa.



teksti: Paula Böhling
kuvat: Jarmo Teinilä, FCG:n kuva-arkisto