1/2017

Mäntän keskustasta viides taidemuseo

22.1.2017

Uusi kehittämissuunnitelma hahmottelee taidekaupunki Mäntälle arvoisensa keskustan.


Mäntän pienessä kaupungissa on peräti neljä taidemuseota, jotka sijaitsevat entisen G. A. Serlachius Oy:n tehdasyhdyskunnan alueella. Niistä uusin Serlachius-museo Gösta yltää kansainväliseen tasoon niin arkki­tehtuuriltaan kuin näyttelyiltään. Mutta Mäntän keskustan vetovoima ei ole oikein riittänyt houkuttelemaan taideturisteja tutustumaan kaupunkiin tarkemmin. 


– Keskustaa on kunnostettu viimeksi 1980-luvulla ja se alkaa olla ajastaan jäljessä paikoituksen ja liikennöinnin suhteen. Myös liiketilojen tyhjeneminen huolettaa, tiivistää Mänttä–Vilppulan kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti.


Tilanteen korjaamiseksi on nyt valmistunut keskustan kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on keskustan elinvoimaisuuden lisääminen. Suunnitelma kattaa keskeiset korttelit, joissa nykyään on kaupallista toimintaa, kouluja, linja-autoasema ja asuntoja.


– Näitä keskustan osia halkoo teollisuusraide. Keskusta on syntynyt tehtaiden ympärille ja ne muodostavat edelleen vahvan kaupunkikuvallisen elementin, kuvaa projektista vastannut FCG:n kaupunkikehitys­johtaja Arja Sippola.


Alun perin tarkoitus oli tarkistaa aiempaa, vuonna 2005 valmistunutta kehittämissuunnitelmaa, mutta Sippolan mukaan "aika lailla uusi tästä tuli".


– Mänttä on pieneksi kaupungiksi merkittävä taidekeskus, mikä on huikean hieno lähtökohta suunnittelulle, sanoo Sippola.


Tätä lähtökohtaa hyödynnetään suunnitelmassa niin, että tarkoitus on tehdä Mäntän keskustan kaupunkitilasta viides taidemuseo. Niihin muihin kuuluvat Göstan lisäksi entinen tehtaan päärakennus Gustav, nykytaiteen näyttelytila Pekilo sekä entinen tehtaanjohtajan asunto Honkahovi.


Sekä visuaalista että toiminnallista kehittämistä


Suunnitelmaan sisältyy uusien ulkonäyttelytilojen kehittämistä, uusia taidepaikkoja, taiteilijaresidenssejä ja myyntinäyttelytilaa.


– Kyseessä ei ole ainoastaan visuaalinen vaan myös toiminnallinen kehittäminen. Suunnitelman onnistuminen vaatii myös, että taideteokset ovat todella mielenkiintoisia ja niihin täytyy satsata, sanoo Sippola.


Tarkoituksena on myös tiivistää keskustaa ja siirtää pääpaino entisen Kirkkotorin alueelle. Se jakautuu kolmeen osaan: kirkolliseen, kaupalliseen ja taiteelliseen. Pitkällä aikavälillä on tavoitteena siirtää myös torikauppa takaisin Kirkkotorille, missä se alun perin on sijainnut.


– Haluamme lisätä keskustan houkuttavuutta niin, että vierailijat tutustuvat siihen ja käyvät muuallakin kuin museoissa, sanoo Sortti.


Jalankulkijoille lisää tilaa


Liikennejärjestelyjen nykyaikaistamista suunnitelmassa edustaa se, että halutaan suosia jalankulkua. Entisen Kirkkotorin pysäköinti­valtaisesta alueesta on tulossa yhteiskäyttöalue, jolla liikkuvat sekä autot, pyörät että jalankulkijat. Pysäköintipaikat siirtyvät sieltä liikkeiden eteen.


Sippolan mukaan keskustan houkuttavuutta kasvattavat ennallistaminen ja laadukkaiden elementtien tuominen kaupunkikuvaan.


– Kaupunkikuva kaipaa freesiä ilmettä: jos liikkeet ammottavat tyhjyyttään, se luo apaattista ilmapiiriä. Olemme tutkineet paria korttelia tarkemmin ja kehittäneet niissä kaupallista toimintaa.


Suunnitelman on FGC:llä laatinut ryhmä, jossa oli mukana arkkitehtien, maisema-arkkitehtien, ja liikennesuunnittelijoiden lisäksi myös ympäristötaiteilija Pertti Kukkonen. Valaistussuunnittelussa yhteistyökumppanina toimi Roope Siiroisen ryhmä Valoa Oy:stä. Monipuolinen oli myös kaupunkia edustanut ohjausryhmä.


– Kaupunkilaisia osallistettiin internetkyselyn ja asukastilaisuuden kautta. Suunnitelmat ovat olleet esillä myös keskustaan avatussa pop up -toimistossa. Yritysten mieli­piteitä oli kyselty jo aiemmin, kertoo Sippola.


teksti: Heidi Hammarsten
mallinnus: Jussi Partanen, FCG