1/2017

Kangasala kehittää kaupunkia ja maaseutua

22.1.2017

Luonnos Kangasalan strategisesta yleiskaavasta.




Strateginen yleiskaava on väline, jolla voi luoda yleiskuvan kunnan tulevasta kehityssuunnasta. Kangasalla se tarkoittaa kaupunkimaisten alueiden ja 
maaseudun kehittämistä rinnakkain.



Kangasalla luottamusjohto oli aktiivisesti mukana, kun kunnan tulevalle kehittämiselle haluttiin tarkemmat suuntaviivat.


– Taustalla oli tiivis keskustelu kunnan hallituksen kanssa: haluttiin kuntatason master plan ja luottamushenkilöt tahtoivat olla aktiivisesti mukana sen laadinnassa, kuvaa Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.


Runsaan 31 000 asukkaan Kangasala on vetovoimainen kunta, joka kasvaa toiseksi nopeimmin Tampereen seudun kunnista. Kunnassa on sekä kaupunkimaista asutusta että rauhallista maaseutua


– Kangasala on poikkeuksellisen moni-ilmeinen ja monipuolinen kunta. Täällä pitää yhdistää tiivistyvä kaupunkimainen rakenne ja maaseutu.


Kehittämisen välineeksi valikoitui strateginen yleiskaava, joka laadittiin yhdessä FCG:n kanssa. Strategiset koko kunnan laajuiset yleiskaavat ovat juuri nyt nouseva kaava­muoto, joka linkittää maankäytön ohjauksen kunnan taloudelliseen ja toiminnalliseen suunnitteluun. 


– Esimerkiksi Tampereen seudun MAL-sopimusehdotuksessa on hiljattain linjattu, että kaikki seudun kunnat laativat strategiset yleiskaavat, sanoo suunnittelija, arkkitehti Mari Seppä FCG:ltä. 

Toisiinsa liittyviä kaupunkipientaloja

Linkkejä kuntaan ja maakuntaan


Strategisen yleiskaavan etu on, että se toimii linkkinä moneen suuntaan, niin kunnan sisällä kuin suhteessa laajempiin kokonaisuuksiin. Pirkanmaallakin laaditaan uutta maakuntakaavaa ja samaan aikaan valmistaudutaan maakuntauudistukseen.


– Strateginen yleiskaava on yhteensopiva tulevan maakuntakaavan ja kaupunkiseudun rakennemallin kanssa, kertoo Auvinen.


Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa, ja samanaikaisesti lähestyvä maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien vastuukenttään. Kun sosiaali- ja terveysasiat lähtevät kunnista maakuntiin, maankäyttö ja kaavoitus nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Samalla syntyy lisätarve oordinoida asioita suhteessa maakuntaan.


– Kunnalla on hyvä olla väline, joka tuo ilmi yhteisen maankäytön tahtotilan. Strateginen yleiskaava saattaa olla myös hyvä väline estämään keskustelun eriytymistä, kun osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. On esimerkiksi tiedettävä, missä palvelut sijait­sevat ja minne kunta suunnittelee uutta asutusta – minne on syytä panostaa, jotta tuetaan tulevaa rakennetta, sanoo Seppä.


Sepän mukaan Kangasalla strategisen yleiskaavan laadinta sujui nopeasti, koska siinä pystyttiin hyödyntämään maakuntakaavaa varten tehtyjä perusselvityksiä.

Pelillisyyttä ja osallistavia menetelmiä

Kaavan laadinnassa käytettiin paljon osallistavia menetelmiä kuten työpajoja ja tarinallistamista. Luottamushenkilöiden kanssa kokeiltiin myös pelillistä lähestymistapaa, jossa työpajaan osallistuvat kunnanvaltuutetut sijoittivat pelimerkkejä kartalle sen mukaan, minne he halusivat sijoittaa kehitys­panoksia.


Kangasalan kaavapäällikkö Markku Lahtinen kertoo kaavoittajana yllättyneensä siitä, miten hedelmällisiä työpajojen keskustelut olivat.


– Tässä liikuttiin sen verran irti raadollisista maankäyttövarauksista, että oli helppo saada keskustelua aikaiseksi. Kuntalaisia pyydettiin esimerkiksi muistelemaan tilannetta 20 vuotta sitten ja sen jälkeen kuvittelemaan seuraavat 20 vuotta eteenpäin, mitä silloin voisi toteutua, kuvaa Lahtinen.

Monipuolinen joukkoliikenne

Tampereen ja Kangasalan väli tiivistyy

Uudessa kaavassa Tampereen ja Kangas­alan keskustojen välinen alue kehittyy entistä tiiviimmäksi joukkoliikenteen varassa. Tulossa on myös uusia yritys- ja asuntoalueita, kuten Lamminrahka valtatien 12 varteen lähelle Tampereen rajaa ja Saarenmaa Hervannan kupeeseen.


– Lisäksi määrittelimme kehittyviä kylähelmiä sekä maaseutumaisesti kehitettäviä alueita, kuvaa Oskari Auvinen.

Hevosläheistä asumista

Mari Sepän mukaan kaavassa on yhtenä ilmiönä otettu huomioon nouseva ”asumaan mökille” -trendi. Kaavaan liittyvässä selvityksessä tunnistettiin Kangasalan maaseudulta ne rannat, jotka ovat lähellä kylien palveluita ja jotka ovat helposti liitettävissä kunnallistekniseen verkkoon.


– Kylien ympärille siis määriteltiin etäisyysvyöhyke, jolla olevat loma-asunnot voitaisiin kevyellä menettelyllä muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. Näin kunta saisi selkeät pelisäännöt lupien myöntämiselle, Seppä kuvaa.


Kunnanjohtaja kiittää myös strategisen yleiskaavan uudenlaista visuaalista ilmiasua. Perinteiset kaavamerkinnät on korvattu havainnollisilla symboleilla.


– Kaava on oivalluttava, puhutteleva, ymmärrettävä ja helppolukuinen. Olemme saaneet siitä paljon hyvää palautetta esimerkiksi ELY-keskukselta, Auvinen kertoo.
Strategisen yleiskaavan aikajänne on niin pitkä, että sen toteuttamistapoja ei ole vielä lyöty lukkoon.


– Parhaillaan pohditaan, otetaanko näitä asioita esiin osayleiskaavassa vai viedäänkö suoraan kymmenen vuoden toteutusohjelmaan, jossa nostetaan esiin elinkeino- ja asuntopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Strategisessa yleiskaavassa on näkökulmia, jotka voivat vaikuttaa myös kuntastrategiaan, kertoo Markku Lahtinen.

Oskari Auvinen

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.


teksti: Heidi Hammarsten 
kuva: Reetta Muranen
piirrokset: Mari Seppä, FCG